Brasilialaisen ortodontin Lucas Arrais de Camposin mukaan suomalaisilla on erilainen suhde esteettisiin hammashoitoihin kuin monissa muissa maissa, kuten Brasiliassa.
– Näyttää siltä, että Suomessa terveys on edelleen etusijalla hammashoidoissa, kun taas Brasiliassa painotetaan enemmän ulkonäköä ja kulutusta.
Camposin on vaikea ymmärtää, miksi Botox (botuliinitoksiini) ja muut täyteaineet ovat niin suosittuja, mutta hänellä on muutamia arvauksia.
– Se on monien tekijöiden summa. Joissakin maissa, kuten Brasiliassa, ihmiset eivät ainoastaan halua näyttää paremmalta, he haluavat myös osoittaa, että heillä on varaa niihin ja että he kuuluvat tiettyyn ryhmään, korkeampaan sosiaaliluokkaan.
Campos huomauttaa, että Botoxia ja täyteaineita käyttävillä ihmisillä on usein samannäköiset kasvot.
– Se on melkein kuin laittaisi naamion päälle.
Potilaan hyvinvointi keskeisintä
Campos, joka on juuri saanut dosentuurin Itä-Suomen yliopistossa, sanoo, että hammashoidon tulisi vastata potilaiden psykososiaalisiin tarpeisiin eikä keskittyä vain kliinisiin tuloksiin.
Hän painottaa, että hammaslääkärien on ymmärrettävä potilaidensa emotionaaliset ja psykologiset tarpeet, erityisesti silloin, jos henkilö kokee ulkonäkönsä kielteisesti. Camposin mukaan hyvä kommunikaatio potilaan ja hammaslääkärin välillä on avainasemassa hoidon onnistumisessa ja yleisen hyvinvoinnin tukemisessa.
– Me hammaslääkärit olemme teknisesti taitavia, mutta joskus unohdamme potilaan näkökulman, koska olemme niin keskittyneet kliinisiin näkökohtiin. Olen kuitenkin kiinnostunut siitä, miltä potilaista tuntuu ja miten voimme parantaa heidän yleistä ja psykologista hyvinvointiaan.
Vastuu esteettisistä hoidoista
Campos on huomannut tutkimuksessaan, että suomalaiset teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kokevat hampaiden estetiikan vaikutukset sosiaalisesti vähäisiksi. Toisin kuin Brasiliassa, Suomessa hampaiden ulkonäkö ei juuri vaikuta esimerkiksi kiusaamiseen tai ystävyyssuhteisiin.
Campos peräänkuuluttaa eettistä vastuuta esteettisten hoitojen tarjoamisessa, etenkin nuorten potilaiden kohdalla. Sosiaalinen media luo voimakkaita visuaalisia paineita, mutta hoitohenkilökunnan tulisi ohjata potilaita ymmärtämään myös sisäisiä, psykologisia tekijöitä, jotka vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa.
Jotkut teini-ikäiset ympäri länsimaita suosivat myös täyteaineita ja botuliinitoksiinia, mutta vaikea kysymys on, kuka on vastuussa heidän hoidoistaan.
Campos väittää, että vanhemmilla on siinä erityinen rooli, samoin kuin heitä hoitavilla ammattilaisilla.
– Ammattilaisten tulisi tehdä esteettisiä hoitoja eettisesti ja moraalisesti.
Hymy ei vaikuta suomalaisiin
Hyvä uutinen on se, että suomalaisia hampaiden estetiikka ei juuri huoleta.
– Suomessa on erittäin hyvä kulttuurinen tausta ja kansallinen identiteetti, ulkonäöstä ei välitetä niin paljon.
Vaikka hampaiden ulkonäöllä ei ole suurta negatiivista vaikutusta suomalaisiin, Camposin mielestä esteettiset hoidot voisivat silti parantaa suomalaisten käsityksiä heidän omista hampaistaan.
– Tärkeintä on tunnistaa ne potilaat, joilla on paljon negatiivisia tunteita, jotka liittyvät hampaiden ulkonäköön. Noin 1–2 prosenttia ihmisistä ei tunne oloaan hyväksi hampaidensa ulkonäön vuoksi, mutta hyvällä hoidolla he voisivat olla paljon tyytyväisempiä.