Istuin lapsena kouluterveydenhoitajan oven takana odottamassa vuoroani terveystarkastukseen. Vatsassani lenteli perhosia ja yritin puhallella niitä ulos. Katselin seinällä olevaa julistetta. Siinä oli harmaankalpea mies käryävä tupakka huulilla, toinen tupakka repsotti suupielessä, kolmas savuke korvan takana, ja sieraimessa törrötti siinäkin tupakka. Kuvatekstissä luki ”Tupakoitsija näyttää fiksummalle”. Alkoi naurattaa – vaikka olin vasta lapsi, viesti meni perille.
Moni kansalainen tätä nykyä ymmärtää, että tiettyjä yleissairauksia voi elintavoilla ehkäistä ja karttaa. Harva hoksaa, että niin se on suussakin. Sitrussoodat, energiajuomat ja kirpeät karkit, nehän ovat myrkkyä hampaille. Limessä liotetut hedelmät ja etikassa ikuistetut kurkut kutittelevat makunystyröitä mukavasti, mutta nauravat vahingoniloisina, kun hampaista kiille sulaa.
Kaikille on selvää, että jos auto on ruosteessa eikä ruostetta hoideta pois, kukkii pelti kohta lisää. Vaan käykö mielessä vastaava tilanne hampaistossa? Jos hampaissa on kiilteet puhkovaa kariesta, kohta sitä on lisää. Vaarassa ovat vierushampaat, jos kariesvaurio jätetään hoitamatta.
Katsastusmiehellä on sananvalta laittaa auto seisontaan heti, jos se ei mene katsastuksesta läpi. Jos hammaslääkäri toteaa korjauksen tarpeessa olevaa kariesta, pistetään potilas jononpäähän odottamaan hoitoon pääsyä, ja pahimmillaan hän vartoilee siellä kuukausia. Turhan moni kulkee liikenteessä puolihuolimattomasti huolletulla suulla.
THL:n tutkimuksen mukaan pelkästään julkisen sektorin käyntejä oli rästissä kahden vuoden korona-ajalta 1,6 miljoonaa. Meillä yksityisellä hoitoajan saisi nopeastikin. Valinta jonotuksesta ei aina ole oma, päätöksiä ohjaavat sekä eurot että yhteensattumien summa.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan lisäbonuksina väestölle ovat langenneet paitsi kohonneet lainojen korot ja sähkönhinnat, monet muutkin hintojen korotukset. Ei tarvitse olla neropatti ynnätäkseen yhteen, että tämä tulee väistämättä näkymään myös pahenevana hoitovelkana.
Historioitsija ja kirjailija Yuval Noah Harari kirjoitti aiheesta viisaasti esseessään The Atlantic -lehdessä: ”Sota ei ole väistämätön luonnonvoima vaan ihmisen tekemä valinta”. Tärkeimmäksi varallisuudeksi eri kansakunnissa on pääosin noussut tieteellinen, teknillinen ja organisatorinen osaaminen, eikä tarvetta valtaussodalle ole nähty. Kunnes tuli helmikuu 2022, kuittaa Harari.
Valtiovallan asettamat hintarajoitukset ja raippaverot energiayhtiöille ovat kansalaisten varallisuuden säästämiseen pyrkiviä toimia ja siten hyviä valintoja. Fakta vain on, että sotaa seuraavat Euroopan valtiot joutuvat satsaamaan myös omaan varusteluunsa välttyäkseen vastaavalta, jolloin taas nämä rahat ovat poissa toisaalta, kuten koulutuksesta tai terveydenhuollosta.
Vaikka tuntuu, että viime vuodet ovat kuljettaneet kuin vapaamatkustajaa, jaksan edelleen uskoa hyvien valintojen voimaan ja ennen kaikkea sarjaan hyviä valintoja. Tätä yritän painottaa niin töissä potilaille kuin kotona elämännuorana lapsillenikin. Niinhän se rauhakin lopulta syntyy, ihmisten tekemistä paremmista valinnoista. Sitä kipeästi odotellessa, toivottavasti sähköä riittää kotitalouksissa hammasharjoihin.
Tiina Ranne
HLT, yksityishammaslääkäri Turusta