Työantajat kannustavat somenäkyvyyteen, mutta missä menevät omasta työstä kertomisen rajat? Jos haluaa kertoa potilastapauksesta anonyymisti, pitää varmistaa, ettei identiteettiä saada edes tietoja yhdistelemällä selville.
Neljännen vuoden hammaslääketieteen opiskelija ja somevaikuttaja Veera Kohonen on joutunut miettimään somessa julkaisemisen rajoja paljon. Turussa opiskelevalla Kohosella on Instagramissa noin 83 000 seuraajaa ja Tiktokissa 8 600.
– Kerron elämästäni, myös opiskelusta. Mietin kuitenkin tarkkaan, mitä julkaisen. En puhu potilastapauksista enkä jaa luentodioja, Kohonen sanoo.
Turun yliopiston hammaslääketieteen kandidaattiseura teki reilu vuosi sitten opiskelijoille sisäiset ohjeet somen käyttöön liittyen.
Ohjeiden mukaan somessa ei pidä jakaa yksityiskohtaista tietoa opetushammashoitolassa annetusta hoidosta – päivämäärät tai muuten yksilöivä tieto klinikkavuoron sisällöstä eivät ole sopivia. Lähtökohtaisesti julkaisujen tulee olla sellaisia, että ne voitaisiin näyttää hoitoon tulevalle potilaalle. Harjoituksissa kuvaamiseen ja kuvien julkaisemiseen pitää kysyä lupa, eikä kuvatessaan saa häiritä muita opiskelijoita.
Kohosen mukaan yliopistossa käytiin jo opiskelujen alkuvaiheessa hyvin läpi tietoturvaan liittyviä asioita. Hän kokee rajat selviksi.
– Joskus saatan keskustella kaverin kanssa potilastapauksista yleisellä tasolla ja jakaa kokemuksia. Tällöin varmistan, etteivät sivulliset kuule keskustelua.
Vaikka Kohonen muutoin pitää paljon yhteyttä Whatsappin kautta, potilastapauksiin liittyen hän ei pikaviestittele.
– Ajattelen niin, että kaikki voi vuotaa.
Eniten Kohonen on joutunut pohtimaan sitä, miten paljon haluaa jakaa somessa omasta elämästään ja missä menee hyvän maun raja.
– Pyrin olemaan oma itseni, en halua esittää muuta. Mutta usein mietin, miten paljon siellä voi pitää hauskaa ja viljellä huumoria, Kohonen sanoo.
Kohonen kokee, että hammaslääketieteen opiskelijana hänellä on velvollisuus esiintyä edukseen ammattikunnan edustajana.
Somesta oli hyötyä syväreissä
Myös Helsingin yliopistossa kolmatta vuotta hammaslääketiedettä opiskeleva Vilma Koivisto tuntee somettaessaan ammattikunnan vastuun harteillaan.
– On selvää, että ei saa örveltää tai leimataan profession mukaan.
Koivisto on myös hyödyntänyt somea syventävissä opinnoissaan tehdessään tutkimusta kosmeettisten täyteainehoitojen aiheuttamista komplikaatioista.
– Perehdyin aiheeseen liittyvään tutkimustietoon ja tein tiedevideoita Tiktokiin ja Instagramiin. Ne keräsivät kymmeniätuhansia katselukertoja, Koivisto kertoo.
Koivisto teki komplikaatioista kyselytutkimuksen anonyymisti sähköisen lomakkeen avulla. Some oli tehokas väylä ihmisten tavoittamiseen ja tutkimuksesta tiedottamiseen. Monet halusivat kertoa omia kokemuksiaan myös yksityisviesteillä.
– Joskus somessa saatetaan myös tulla kysymään kantaa johonkin hoitoon liittyvään asiaan. Silloin sanon, että en voi ottaa kantaa ja ohjaan hoitoon.
Koivisto suhtautuu kaikkeen someen laittamaansa materiaaliin niin, että sen pitää kestää julkisuutta.
Luvan kysyminen potilaalta ei välttämättä riitä
Ole rohkeasti ja rennosti oma itsesi. Muista myös pitää hauskaa somessa, kannustaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) työntekijöitään someohjeistuksessa.
Mutta mitä hammaslääkärin pitäisi huomioida omasta työstä somettaessaan? Potilastietoja ei saa julkaista, mutta entä jos haluaisi kertoa jostain mielenkiintoisesta tapauksesta anonyymisti? Missä menee raja?
Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Anna Chainierin mukaan yksinkertaisia vastauksia ei ole.
– Some on hyvä kanava terveyden edistämiseen ja tiedon välittämiseen. Ongelmia nousee siinä vaiheessa, kun kuvaan tulee jotain potilaisiin liittyvää, Chainier toteaa.
Lähtökohtaisesti potilastiedot ovat salaisia, eikä ilman potilaan lupaa saa julkaista mitään. Toisaalta vaikka saisi potilaalta luvan, esimerkiksi ammatillisesti mielenkiintoisesta tapauksesta kertomiseen tai röntgenkuvan julkaisemiseen, sekään ei välttämättä riitä.
– Lupa-asia on somen puolella hankala juttu, koska potilaalla on myös oikeus peruuttaa lupansa. Jos potilas muuttaa mielensä, mutta tiedot ovat jo somessa, niitä on vaikea saada sieltä pois, Chainier toteaa.
Apulaistietosuojavaltuutettu Annina Hautala muistuttaa, että potilastietolain mukaan terveydenhuollon tietoja voidaan käyttää vain potilaan terveydenhuollon järjestämiseksi, tuottamiseksi ja toteuttamiseksi. Siinäkin tapauksessa, että lääkäri poistaisi esimerkiksi röntgenkuvasta tai laboratoriotuloksista tarkasti kaikki henkilötiedot, asiakirjat kuuluvat edelleen potilastietolain piiriin, eli tietojen käsittelyyn pitää löytyä peruste.
– Käsittelyperusteen tulee lähtökohtaisesti löytyä muualta kuin potilaan suostumuksesta, Hautala sanoo.
Lue koko juttu Hammaslääkärilehdestä 8/2023.