Vuokratyövoiman käyttö ja kustannukset hyvinvointialueilla ovat nousseet keskusteluun lehtien palstoilla ja eri tilaisuuksissa. Järjestelyjen eettisyys, palkkaerot oman henkilökunnan ja vuokratyövoiman välillä, kollegiaalisuus ja työn laatu – näistä teemoista on kirjoitettu julkisuudessa, ja myös Hammaslääkäriliittoon on tullut jäseniltä yhteydenottoja.
Sosiaali- ja terveysministeriö on vastannut keskusteluun käynnistämällä lokakuun lopussa selvityksen vuokratyövoiman ja ostopalvelujen käytöstä. Toimikausi on vuoden loppuun saakka. Tehtävänä on muodostaa tilannekuva vuokratyön käytöstä ja palvelujen ostoista sekä suunnitella vuokratyön käytön vähentämiseksi tarvittavat lyhyen ja pitkän aikavälin toimet. Näillä toimilla on tarkoitus myös tukea pian käynnistyvää Hyvän työn ohjelmaa, jolla pyritään turvaamaan sosiaali- ja terveysalan oman henkilöstön riittävyys ja saatavuus hyvinvointialueilla. Lisäksi arvioidaan muun muassa lainsäädännön muutostarpeet.
Kun omaa henkilökuntaa tai muita ostopalveluvaihtoehtoja ei ole saatavilla tarpeeksi, vuokratyövoima on hyvinvointialueilla keino turvata lakisääteisten palvelujen tuottamista. Vuokratyövoiman käyttö suun terveydenhuollossa alkoi 2000-luvun alkupuolella. Huipussaan käyttö oli noin 10 vuotta sitten. Työvoimaselvityksen mukaan vuosina 2012 ja 2014 vuokratyövoimalla katettiin 5,9 % terveyskeskushammaslääkärin vakansseista. Vuonna 2022 osuus oli 2,3 % ja vuonna 2021 1,9 %. Vuokratyövoiman prosenttiosuudet ovat siis edelleen pieniä. Ennustan kuitenkin, että tänä vuonna vuokratyövoiman käyttö on kasvanut, kun hyvinvointialueet pyrkivät täyttämään hoitotakuun velvoitteet.
Hammaslääkäriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan suurimmalle osalle työvoimaa vuokraavan yrityksen palveluksessa työskentelevistä kyse on sivutoimesta. Saman tutkimuksen analyysien perusteella tulotaso vuokrafirmojen kautta työskentelevillä on keskimäärin noin 20 % suurempi kuin terveyskeskuksissa työskentelevillä.
Joillain alueilla pelätään, että oma henkilökunta siirtyy vuokrahammaslääkäreiksi, kun työ julkisella on monin paikoin hyvin kuormittavaa. Osa-aikaisuus on jo lisääntynyt. Hammaslääkäriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan vuonna 2012 terveyskeskushammaslääkäreistä 22,4 % kertoi osa-aikaisuuden syyksi sen, ettei jaksa tehdä täyttä työviikkoa. Tänä vuonna määrä on noussut 36,4 prosenttiin. Kun suuret kurssit myöhemmin valmistuvat, on tärkeää, että julkinen sektori nähdään houkuttelevana työpaikkana. Oman henkilöstön jaksamiseen on panostettava.
Nora Savanheimo
Hammaslääkäriliiton varatoiminnanjohtaja