Hammaslääkäriliiton jakaman Vuoden Laadunedistäjä 2019 -kunniamaininnan sai Käypä hoito -toiminta. Perusteluissa mainittiin Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian valmistelemien Käypä hoito -suositusten laajasti koottu tieteellinen ja puolueeton tutkimusnäyttö, jota yksittäisen kliinikon olisi muuten vaikea hallita.
Kaikkiaan jo 25 vuotta jatkunut ansiokas työ tieteellisten tutkimustulosten tulkitsemiseksi käytännönläheisiksi hoitosuosituksiksi on tuottanut vakaan ohjepaketin paitsi käytännön työtä tekeville kliinikoille myös terveydenhuollon toiminnan suunnittelijoille ja potilaille.
Perusteluissa painotettiin sitä, että erityisesti hammaslääketieteen alan suositukset ovat vaikuttaneet paljon hammaslääkärien kliiniseen työhön ja hoitokäytäntöihin, hoidon laatuun ja hammaslääkärien mahdollisuuksiin päivittää omaa osaamistaan. Myös potilaat tuntevat ja arvostavat Käypä hoito -suosituksia, mistä on paljon hyötyä kliinisessä perustyössä.
Hammaslääkäriseura Apollonia tuli mukaan Käypä hoito -työhön 2000-luvun alussa, ja ensimmäinen suositus suusyövän käyvästä hoidosta julkaistiin vuonna 2002. Nykyään suositukset kattavat jo yhdeksän keskeisen hammaslääketieteen osa-alueen hoitokäytännöt, viimeisimpänä Hampaan paikkaushoito -suositus.
Kunniamaininnan vastaanottivat Hammaslääkäripäivien avajaisissa Käypä hoito -päätoimittaja, LT, dosentti Jorma Komulainen ja hammaslääketieteen aihepiirin toimittaja HLT, dosentti Marja Pöllänen.
– Tämä kunniamaininta on ilo ottaa vastaan, koska Käypä hoito -työ on niin mielenkiintoista ja antoisaa. On hienoa, että sitä arvostetaan myös tällä tavoin. Kunniamaininta kuuluu luonnollisesti myös kaikille niille upeille Käypä hoito -työryhmien jäsenille, jotka ovat olleet näitä suosituksia vuosien varrella tekemässä. Suositusten tekeminen on ryhmätyötä, jossa jokaisen panos on tärkeä, kiittelee Marja Pöllänen.
Jorma Komulainen muistuttaa, että Käypä hoito -suositusten laatiminen käynnistettiin nimenomaan lääkärin työn laadun hankkeena.
– Olemme hyvin iloisia erityisesti kunniamaininnan aiheesta ”Laadunedistäjä”.
Julkinen rahoitus on supistunut
Molemmat toivovat, että jatkossa mahdollisuudet tämän työn tekemiseksi jatkuvat yhtä hyvinä ja myös rahoitus pysyy turvattuna.
– Suosituksethan ovat siinä mielessä ainutlaatuisia, että niitä tekevät kollegat kollegoille, jolloin käytännönläheisyys voidaan yhdistää tieteelliseen näyttöön erinomaisella tavalla, Pöllänen toteaa.
– Varmasti kunniamaininta antaa suositusten tekijöille intoa varsinkin nykyisessä tilanteessa, jossa julkisen rahoituksen määrä Käypä hoito -suosituksille on viime vuosien aikana supistunut yli kolmanneksella, Komulainen huomauttaa.
Aiempi palaute kollegakunnalta on ollut positiivista, suosituksia käytetään ja niitä arvostetaan.
– Erityisen mukavalta tuntuu se, että nuoret kollegat ovat ikään kuin kasvaneet suositusten käyttäjiksi jo opiskeluaikanaan, iloitsee Pöllänen.
– Myös kriittistä palautetta tulee erityisesti sellaisista aiheista, joista käydään muutoinkin vilkasta keskustelua. Erityisen iloisia olemme tieteellisesti perustellusta kritiikistä, joka johtaa Käypä hoito -suositusten edelleen kehittämiseen, Komulainen lisää.
– Tieteellisten julkaisujen määrä lisääntyy koko ajan, eikä kliinikon aika millään riitä kaiken tiedon hakemiseen itse. Se ei olisi edes kustannusmielessä järkevää. Näen, että Käypä hoito -suosituksille on paikkansa jatkossakin kliinikon työtä ja vaikuttavien hoitomuotojen valintaa helpottamaan, Pöllänen miettii.
– Kiitos Hammaslääkäriliitolle saadusta kunniamaininnasta, Hammaslääkäriseura Apollonialle pitkästä ja hyvästä yhteistyöstä Käypä hoito -suositusten laatimisessa ja kaikille lukuisille työhön osallistuneille hammaslääkäreille!, kiittää Komulainen.
Arvot esiin keskustelussa
Joka toinen vuosi myönnettävän Vuoden Laadunedistäjä -kunniamaininnan saajan valitsee liiton hallitus liiton eettisen valiokunnan esityksestä. Valiokunta esittää 1–3 ehdokasta saamiensa ehdotusten joukosta.
Samalla kun Käypä hoito -suositukset nyt saavat Laadunedistäjä-tunnustuksen myötä enemmän huomiota, valiokunta ja hallitus haluavat myös herättää keskustelua näyttöön perustuvasta lääketieteestä suositusten taustalla.
– Olisi tärkeää kirkastaa sitä ajatusta, että kysymys on hoitosuosituksista. Ne eivät ole arvovapaita. Suositusten laatijat joutuvat tekemään arvovalintoja niitä toimitettaessa. Lisäksi kaikista menetelmistä emme voi saada vahvaa tutkimusnäyttöä, huomauttaa eettisen valiokunnan jäsen Tuula Wahlman-Calderara.
– Suositukset ovat arvokkaita työn apuvälineitä ja toimintatapojen ja -käytänteiden yhtenäistäjiä, mutta niiden ei tulisi saada isännän asemaa, vaan niihin pätee sama vanha sääntö kuin tuleen: hyvä renki, mutta huono isäntä. Jos annamme suosituksille isännän aseman, voivat ne kaventaa kliinistä autonomiaamme. Suositusten tulee olla apuneuvo hoitopäätösten tekemiseen. Jokainen hoitopäätös sisältää kuitenkin arvovalintoja, eivätkä suositukset voi huomioida esimerkiksi potilaan arvoja.
– Hammaslääkäri voi joutua harkitsemaan asioita suosituksia laajemmin käytännön työssään eikä välttämättä aina päädy noudattamaan suosituksia pilkulleen, ja silti hän voi toimia oikein. Huolellisen dokumentaation merkitys korostuu erityisesti tällaisissa tilanteissa, Wahlman-Calderara toteaa.