EU:n ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden hammaslääkärien reittiä työelämään olisi sujuvoitettava, ehdotetaan erikoishammaslääkärikoulutuksen koordinaatiojaoston tuoreessa raportissa.
Mitä sujuvoittaminen voisi käytännössä tarkoittaa? Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Anna Chainierin mukaan kyse voisi olla lähinnä pätevöitymiseen valmentavan koulutuksen rahoituksen ja resurssien varmistamisesta.
– Tärkeää on, että pystymme hyödyntämään tehokkaasti myös EU-alueen ulkopuolelta tulevat hammaslääkärit ammattipätevyysvaatimuksista kuitenkaan tinkimättä.
Pätevyyskuulusteluihin valmentavaa koulutusta ja pätevyyskuulusteluja järjestetään tällä hetkellä määräaikaisen rahoituksen turvin Turun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyönä. Aloituspaikkoja on toistaiseksi neljä Kuopiossa ja neljä Turussa.
Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen varajohtaja Mervi Gürsoy kertoo, että resurssisyistä määrää ei ole mahdollista lisätä, mutta koulutuksen jatkamiseen on halu, mikäli jatkorahoitus järjestyy. Ilman koulutusta pätevöitymisen tiedetään olevan hankalaa.
– Pätevöitymiskuulusteluissa menestyminen edellyttää hyvää suomen kielen taitoa. Lisäksi mahdolliset sisältöerot eri maiden tutkinto-ohjelmissa, pitkät tauot kliinisestä työstä, tenttimiskäytänteiden jyrkkyys sekä rajalliset harjoittelumahdollisuudet ovat monen kohdalla johtaneet tuloksettomiin tenttimisyrityksiin.
Koulutukseen haetaan maaliskuun aikana.