Hammashoitokäynti näyttäisi pelottavan tupakoivia nuoria enemmän kuin ei-tupakoivia. Tähän tulokseen tulivat suomalaiset pelkotutkijat tuoreessa tutkimuksessaan.
Tupakointi on yhdistetty jo aiemmissa tutkimuksissa hammashoitopelkoon.
– Tupakoinnin ja hammashoitopelon välistä yhteyttä kannattaa tutkia, koska tupakointi on yhteydessä pelkoon yleensä. Kun esimerkiksi pelkoa mitataan ennen ja jälkeen tupakoinnin lopettamisen, pelko on matalammalla tasolla tupakoinnin lopettamisen jälkeen, kertoo HLT, EHL Vesa Pohjola.
Tutkittavina on ollut aiemmin aikuisia, nyt katseet käännettiin nuoriin. Tupakoinnin ja pelon yhteyttä tutkittaessa kontrolloituja muuttujia olivat suunhoitotottumukset, sukupuoli ja vanhempien koulutustausta. Tutkimusaineistona käytettiin vuonna 2005 tehtyä kyselytutkimusta, jossa vastaajina oli 8.- ja 9.-luokkalaisia (15–16-vuotiailta) ja heidän vanhempiaan Porin ja Rauman alueelta. Nyt tehtyyn tutkimukseen otettiin mukaan 2 223 nuoren vastaukset.
Tutkimuksen mukaan tytöt kertoivat pelkäävänsä enemmän hammashoitoa. Heidän suunhoitotottumuksensa olivat kuitenkin paremmat kuin pojilla: Tytöistä yli 70 % harjasi hampaansa kahdesti päivässä, kun poikien kohdalla luku oli vain vähän yli 40 %. Tytöt söivät myös useammin ksylitolituotteita kolmesti päivässä kuin pojat. Sekä tytöistä että pojista vähän alle kolmannes kertoi tupakoivansa.
Pelkopotilaat tupakoivat ja käyttivät ksylitolituotteita kolmesti päivässä useammin kuin vähän pelkäävät, ja lisäksi heidän vanhempiensa koulutustausta oli matalampi kuin vähän pelkäävillä. Vastaavasti tupakoivat nuoret kertoivat harjaavansa hampaitaan epäsäännöllisemmin, käyttivät ksylitolituotteita säännöllisemmin ja heidän vanhemmillaan oli matala koulutustaso useammin kuin ei-tupakoivilla. Tupakoijat osoittautuivat todennäköisemmin pelkopotilaiksi kuin ei-tupakoivat myös silloin, kun kontrolloidut muuttujat huomioitiin analyyseissä.
Tutkijat muistuttavat, että vastaanotoilla tulisi hoitaa sekä nuorten hammashoitopelkoa että pyrkiä puhumaan tupakoinnin lopettamisesta.
Tutkijoiden mukaan pitkittäistutkimuksissa olisi tärkeä kartoittaa, mitä yhteisiä haavoittuvuustekijöitä tupakoinnilla ja hammashoitopelolla mahdollisesti on. Olisiko yhteisenä nimittäjänä psykologiset häiriöt tai ahdistuneisuushäiriö? Voiko yhteys johtua haavoittuvuutta aiheuttavista geeneistä?
Lähde:
Pohjola V, Lahti S, Rantala H, Tolvanen M. Tobacco use and dental fear among 15–16 year-old adolescents in Finland. Community Dent Health 2020; 37(1): 22–25. Julkaistu verkossa 27.2.2020.