Terveystalo on päättänyt lopettaa kaiken kiireettömän suun terveydenhoidon jokaisessa yksikössään koko maassa.
– Olemme ensimmäinen yksityinen ketju, joka on tehnyt linjauksen kiireettömän suun terveydenhoidon keskeyttämisestä ja palvelujen keskittämisestä vain puolikiireelliseen ja kiireelliseen hoitoon. Tällä haluamme osoittaa olevamme vastuullinen toimija, kertoo Terveystalon suunterveyden ylilääkäri, LL, EHL Tanja Ketola-Kinnula.
Puolikiireellisen hoidon Terveystalo on määritellyt omissa ohjeissaan asiakkaan toteamalla hoidon tarpeella (lohjennut hammas, irronnut paikka, vaivaa, ongelmaa, huolta). Sitä voi olla myös jokin hoito, joka on saatettava nyt loppuun, jotta vältyttäisiin isommilta ongelmilta.
Kiireellisestä hoidostaon ohjeiden mukaan kyse silloin, kun potilaalla on turvotusta ja/tai kuumetta, joka johtuu hampaasta ja/tai kova, särkylääkkeeseen reagoimaton suun alueen kipu. Hammasvammat lukeutuvat myös kiireelliseen hoitoon.
– Tarkastuksia, ammattimaisia puhdistuksia ja toimenpiteitä esteettisin syin emme pääsääntöisesti tee toistaiseksi ollenkaan. Paikkaustoimenpiteiden kohdalla käytämme tapauskohtaista harkintaa. Hampaiden valkaisut ja hammaskorujen kiinnittäminen ovat kiellettyjä, Ketola-Kinnula tiivistää.
Miten hoidetaan kiireelliset hengitystieoireiset?
Kiireellistä hoitoa tarvitsevan hengitystieoireisen potilaan kanssa pyritään odottamaan, kunnes hengitystieinfektio on parantunut – mikäli mahdollista, vähintään seitsemän vuorokautta oireiden alusta tai vuorokausi oireiden päättymisestä.
Oikeasti kiireelliset potilaat ohjataan Ketola-Kinnulan mukaan hoidettaviksi HUS:n ja TYKS:n alueella julkiselle puolelle tätä potilasryhmää varten suunnitellussa prosessissa.
– Kannatan ehdottomasti keskittämistä. Erityisiä tilajärjestelyjä, erityissuojausta ja eristystason siivousta vaativa hoitoprosessi voi olla mahdoton luoda kaikkiin yksityisiin toimipisteisiin. Jos ei ole, minne ohjata, toistaiseksi hoidamme itse erityisvarotoimin. Meillä on hygieniahoitajan tekemät ohjeet ja prosessit aina eristyssiivousta ja jätehuoltoa myöten. Parhaillaan selvittelemme myös eri sairaanhoitopiirien käytänteitä, Ketola-Kinnula kertoo.
Ajantasaista tietoa kunkin alueen tilanteesta on hänen mukaansa saatu esimerkiksi kuntien johtavilta ylihammaslääkäreiltä sekä sairaanhoitopiireissä suu- ja leukasairauksista vastaavilta.
– Olemme kehottaneet omia vastaavia hammaslääkäreitämme olemaan yhteydessä kunnan ylihammaslääkäriin, jotta voivat yhdessä pohtia, minkälaisin järjestelyin potilaita yhteistyössä hoidetaan.
– Kaikkiin koronatilanteen aiheuttamiin kysymyksiin ei vielä ole selvää vastausta, ja osa vastauksista riippuu myös alueellisista järjestelyistä. Tilanne muuttuu juuri nyt niin nopeasti, että kaikki tänään sanottu ei välttämättä päde enää huomenna.
Kaikkien tulee toimia vastuullisesti
Jatkossa iso osa väestöstä ja varmasti vielä suurempi osa suunterveyden henkilökunnasta tulee todennäköisesti kuitenkin sairastamaan koronavirusinfektion ennemmin tai myöhemmin.
– Haluamme maksimoida kaikkien suunterveydessä työskentelevien työturvallisuuden. Olemme kuitenkin terveydenhuollon ammattilaisia. Meillä on velvollisuus ja toivottavasti kaikilla myös tahto auttaa potilaitamme, kun hoidon tarve on välttämätön.
– Kun rajaamme palvelut ja keskitymme puolikiireelliseen ja kiireelliseen hoitoon, työmme on merkityksellistä, emmekä saata ketään potilastyössä ”turhaan” alttiiksi infektiolle, Ketola-Kinnula painottaa.
Hän huomauttaa, että toimintaympäristö on nyt kokonaan muuttunut myös suun terveydenhuollossa.
– Meidän on pakko pystyä muuttamaan näkökulmaa, keskittyä välttämättömimpään ja ihmisten auttamiseen. Linjauksen tarkoituksena on valmiuslain hengessä turvata koko terveydenhuollon kapasiteetin riittävyys ja omalta osaltamme olla rajoittamassa väestössä tartunnan saavien määrää, jotta terveydenhuollon kapasiteetti riittää niille, joihin infektio kovimmin iskee.
Koronavirus tarttuu herkästi ja sen kohdalla ongelmaksi muodostuu kaikissa toimenpiteissä tapahtuva aerosolin muodostus.
– Potilasvalinnalla emme voi taata, etteikö potilainamme olisi tartuttavia henkilöitä, koska tartuttaminen on mahdollista jo ennen akuuttien hengitystieoireiden ilmaantumista.
Potilaat eivät myöskään voi tietää, että riski tartunnalle saattaa suunterveyden palveluissa olla muita palveluja, kuten muuta lääkärikäyntiä tai kaupassakäyntiä, suurempi.
– Siksi meidän on vastuullisina terveydenhuollon ammattilaisina nyt rajattava palveluja ja kohdistettava niitä väliaikaisesti vain välttämättömimpään. Koronavirus voi muuttaa toimintatapojamme pitkällä aikavälillä, mutta tällaisena tämä on väliaikaista. En näe varautumisessa ylilyöntien mahdollisuutta. Jos jälkeenpäin sanotaan jonkun varotoimen olleen täysin turha, se kertoo vain siitä, että olemme onnistuneet, Ketola-Kinnula toteaa.
Juttua on täsmennetty 26.3. Otsikkoon on lisätty sana ”ketjuna”.