Lääketieteen tutkimuksen kokonaisrahoitus on kääntynyt hienoiseen kasvuun, kertoo 16 säätiön yhteinen Lääketieteen tutkimusrahoitus 2026 -selvitys. Kotimaiset säätiöt ja rahastot ovat nousseet suurimmaksi lääke- ja terveystieteiden tutkimuksen ulkopuoliseksi rahoittajaksi.
Korkeakoulusektorilla käytettiin lääketieteisiin vuonna 2024 yhteensä 435 miljoonaa euroa, mikä on ostovoimakorjattuna viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Selvitys on jatkoa vuosien 2019 ja 2022 selvityksille.
– Voisi sanoa, että kehitys on varovaisen positiivista. Lääketieteelliseen tutkimukseen on vuodesta 2020 lähtien käytetty joka vuosi enemmän rahaa. Tämä on oikea suunta, toteaa Suomen Lääketieteen Säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Katriina Aalto-Setälä.
Kliinisen tutkimuksen rahoitus elpyy
Kliinisen tutkimuksen rahoitus on korjautunut hieman, mutta kliiniselle tutkimukselle on yhä vaikea löytää aikaa ja resursseja. Selvitys osoittaa, että valtion tuki kliiniselle tutkimukselle on palautunut pitkästä notkahduksestaan, ja sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkärien haettavissa oleva VTR-rahoitus on toipumassa.
– On positiivinen asia, että valtion rahoitus lääketieteen kliiniselle tutkimukselle on korjaantunut vuoden 2010 tasolle, mutta inflaatio huomioiden on käytössä kuitenkin vähemmän rahaa. Kliininen tutkimus on ollut ahtaalla jo pitkään, ja lääkärien on vaikea löytää aikaa ja rahoitusta siihen, sanoo Suomen Hammaslääketieteen Säätiön asiamies Vesa Pohjola.
Pohjolan mukaan kliinisen tutkimuksen haasteet koskevat myös hammaslääketiedettä. Erityisesti terveyskeskuksissa muun muassa hoitojonoista aiheutuvat paineet tekevät tutkimustyön tekemisen hyvin haastavaksi. Kliinisen tutkimuksen ahdinko näkyy myös apurahahakemusten määrissä: Hammaslääketieteen Säätiölle ja Apollonialle tulee vain vähän kliinistä tutkimusta koskevia apurahahakemuksia.
Kliininen tutkimus on kuitenkin elintärkeää.
– Kliinisen tutkimuksen avulla pystymme ottamaan käyttöön uusia tehokkaita hoito- ja diagnoosimenetelmiä sekä kehittämään terveydenhuollon palveluita muutenkin paremmiksi, Aalto-Setälä korostaa.
Säätiöillä keskeinen rooli
Kotimaiset säätiöt ja rahastot ovat nousseet nopeasti suurimmaksi lääke- ja terveystieteiden tutkimuksen ulkopuoliseksi rahoittajaksi. Säätiöiden ja rahastojen tuki korkeakouluille kasvoi vuosina 2010–2024 15,6 miljoonasta 46,6 miljoonaan. Kun mukaan lasketaan myös tutkijoille myönnettävät henkilökohtaiset apurahat, säätiöiden vuosittainen rahoituspotti nousee yli 100 miljoonaan euroon. Se on jo suurempi kuin Suomen Akatemian ja Business Finlandin myöntämä rahoitus yhteensä.
– Säätiörahoitus on paikannut valtion tutkimusrahoituksen kuoppia. Se ei kuitenkaan saa muodostua lääketieteen tärkeimmäksi tukijalaksi. Paras keino pitää tutkimus monipuolisena on valtion pitkäjänteinen budjettirahoitus, Aalto-Setälä tiivistää.
Raportti on Lääketieteen Säätiön sivuilla. https://laaketieteensaatio.fi/wp-content/uploads/2026/06/Laaketieteen_tutkimusrahoitus_2026_saavutettava.pdf