Tuoreet HPV-perhetutkimuksen tulokset osoittavat, että äidin veren HPV-vasta-aineet siirtyvät vastasyntyneelle ja säilyvät noin 6 kuukautta syntymästä. Tutkijat havaitsivat osalla 1–3-vuotiaista lapsista myös merkkejä omasta HPV-infektiosta.
HPV-vasta-aineiden siirtymistä äidiltä vastasyntyneelle lapselle samoin kuin HPV-vasta-aineiden esiintyvyyttä pienillä lapsilla on tutkittu vähän. Myös tutkimuksia pienten lasten HPV-tartuntamekanismeista on edelleen niukasti. Aiemmissa tutkimuksissa HPV:n DNA:ta ja HPV-infektioita on löytynyt imeväisikäisten ja pienten lasten suu- ja genitaalialueen näytteistä ja lisäksi istukan ja napanuoran verinäytteistä. Aiemman meta-analyysin mukaan HPV-positiivisille äideille syntyvät lapset ovat 33 % todennäköisemmin HPV-positiivisia kuin HPV-negatiivisten äitien lapset. Äidiltä siirtyvien suojaavien vasta-aineiden merkitys on noussut kiinnostavaksi tutkimusaiheeksi muun muassa HPV-rokotusten myötä.
Suomalaisessa HUPA-seurantatutkimuksessa on seurattu HPV-infektion taudinkulkua, tartuntoja ja immuniteettia vuodesta 1998. HPV-perhetutkimuksessa analysoitiin nyt HPV:n vasta-aineiden siirtymistä äidiltä lapseen ja niiden syntymisen mekanismia varhaislapsuudessa. Analysoitavana olivat matalan riskin HPV-tyypit 6 ja 11 sekä korkean riskin HPV-tyypit 16, 18 ja 45. Tutkimuksessa oli mukana 276/327 HPV-perhetutkimukseen osallistuneen äiti-lapsiparin seeruminäytteet kolmen vuoden ajalta: alussa näyte otettiin äidiltä raskauden loppuvaiheessa ja lapselta 1, 2, 6, 12, 24 ja 36 kuukauden iässä. Kukaan äideistä ei ollut saanut HPV-rokotetta.
Vastasyntyneen lapsen HPV-IgG (immunoglobuliini G) -luokan vasta-ainetasot olivat kuuden ensimmäisen elinkuukauden aikana samalla tasolla kuin äidillä. Tämä osoittaa, että äiti siirtää omat HPV-vasta-aineensa syntyvälle lapselleen jo sikiöaikana, kuten on todettu myös monien muiden taudinaiheuttajien osalta. Kuukauden ikäisinä 40–62 %:lla lapsista oli seropositiivinen näyte suhteessa kaikkiin tutkittuihin HPV-tyyppeihin.
– Toinen mielenkiintoinen löydös oli se, että hieman yli puolet niistä 1–3-vuotiaista lapsista, jotka olivat syntyneet HPV-seronegatiivisille äideille, tulivat HPV-vasta-ainepositiivisiksi, mikä kertoo heidän saamastaan omasta HPV-infektiosta ja sen immunologisesta tunnistamisesta, kertoo emerita professori Stina Syrjänen.
HPV-vasta-aineet kehittyivät lapsille keskimäärin 13,4–18,7 kuukauden iässä. Vasta-aineiden häviäminen osui puolestaan 8,5 ja 9,9 kuukauden välille.
Erilaisia taustamuuttujia analysoitaessa havaittiin, että lapsen serokonversiota matalan riskin HPV-tyypeille 6 ja 11 ennustivat lapsen käsien syylät 3-vuotiaina, äidin suusyylähistoria ja äidin serokonversio matalan riskin HPV-tyypeille. Korkean riskin HPV-serokonversiolle ei puolestaan löydetty ennustekijöitä.
Äidiltä siirtyvät HPV-vasta-aineet antavat noin 6 kuukauden suojan vastasyntyneelle. Osalla pikkulapsista on HPV-vasta-aineita jo varhaislapsuudessa oman HPV-infektion seurauksena. Äidit ovat todennäköisin tartuntalähde, mutta ei välttämättä ainoa. Tutkimustulokset herättävät lisäkysymyksiä vasta-aineiden kehittymisestä varhaislapsuudessa: Mikä on varhaislapsuuden HPV-infektioiden merkitys HPV-spesifiseen immuunivasteeseen? Miten varhain hankittu immuunivaste vaikuttaa myöhemmin saatujen HPV-infektioiden taudinkulkuun suunielun alueella ja genitaalialueella?
Lähde: Syrjänen S, Waterboer T, Rintala M, Pawlita M, Syrjänen K, Louvanto K, Grenman S. Maternal HPV-antibodies and seroconversion to HPV in children during the first 3 years of life. Sci Rep 2022 Feb 9; 12(1): 2227. doi: 10.1038/s41598-022-06343-z Julkaistu verkossa 9.2.2022.