Nimien takanaNimien takana: Sylvi Hirki

Sylvi Hirki syntyi 14.6.1905 Helsingissä tunnetun tukkukauppiaan, Oskar Parkkisen kuusilapsiseen perheeseen.

Sylvi Parkkinen tuli ylioppilaaksi Helsingin uudesta yhteiskoulusta 1924 ja hänen uravalintansa selvisi jo nuorena. Parkkisen sisaruksilla oli huonot hampaat, ja perheen äiti Ester vei heitä pikkuserkkunsa professori Eero Tammisalon vastaanotolle hoidettavaksi. Tammisalosta tuli Sylvin esikuva ja hän päätti lukea hammaslääkäriksi. Hän valmistui odontologian kandidaatiksi 1929 ja lisensiaatiksi 1932.

Talvisodan syttyessä 1939 Parkkisen ja Hirkin suku lähti evakkoon Matinkylän Tiistilässä sijaitsevaan huvilaan. Espoon kunta määräsi Sylvi Hirkin suojelupäälliköksi ja hän mobilisoi kaikki lähihuviloiden rouvat leikkaamaan lakanoita ja sterilisoimaan sidontatarvikkeita ja perusti kaksi ensiapupistettä, joita ei sitten koskaan tositilanteessa tarvittu. Työn tuloksena lähti myös satoja paketteja rintamalle tuntemattomille sotilaille.

Sylvi Hirkillä oli ensiapuasemallaan niin hyvät lääkevarastot, että Miessaaresta tultiin toisinaan hakemaan häneltä lääketäydennystä. Kuultuaan Hirkin olevan hammaslääkäri he kutsuivat hänet poistamaan eräältä kovasta särystä kärsivältä sotilaalta kultahammasta. Hän otti mukaansa Beinin hebelin ja sitten, omien sanojensa mukaan – yks kaks – väänsi tuon hampaan pois. Tämän jälkeen hänet määrättiin rannikkorykmentin Nokkalan sairasaseman hammaslääkäriksi. Hän sai vastuulleen neljä linnaketta: Katajaluoto, Miessaari, Ryssänkari ja Kytö. Oheisessa kuvassa hän hoitaa sotilaan hampaita Kytön kallionkolossa. Koska jalkaporalla tehdyt toimenpiteet olivat tuskallisia, tarvittiin paikalle myös kiinniottajaksi välskäri potilaitten pyörtyillessä.

Sylvi Hirki ja oopperalaulajatar Elli Pihlaja, jotka olivat tutustuneet hammaslääketieteen laitoksella, kävivät yhdessä viihdytyskiertueella muun muassa Äänislinnassa. Elli Pihlaja lauloi ja Sylvi Hirki oli seurana. Häntä myös epäiltiin vakoojaksi, ja päivällispöydässä lääkintäupseeri päätti asettaa hänet kokeeseen kysymällä, mikä se chlumskyn kaava on. Hammaslääkäri selvisi tietysti helposti kompakysymyksestä!

Hammaslääkäripraktiikkaansa Sylvi Hirki hoiti Helsingin Siltasaaressa lähes eläkkeelle siirtymiseensä asti. Hän oli myös Suomen Naishammaslääkärit ry.:n perustajajäsen ja ajoi parannuksia naishammaslääkärien asemaan.

Muutettuaan 60-luvulla Helsingin Lauttasaareen Sylvi Hirki ei voinut vastustaa vesivärien houkutusta ja osti ne paikallisesta ostoskeskuksesta. Kotiin tultuaan hän maalasi ensimmäisen akvarellinsa leivoslaatikon kanteen, sillä hän oli innostuksissaan unohtanut ostaa maalauspaperia! Käytyään muutamia taidekursseja hän kehitti omaperäisen tyylinsä. Hän piti lukuisia taidenäyttelyitä 1970–90-luvuilla ja sai positiivisia arvosteluita. Vielä 1990-luvulla, kahdesti halvaannuttuaan hän maalasi Lauttasaaren Kivelän sairaalassa ja osallistui monilla töillään potilaiden taidenäyttelyihin.

Nuoruudessaan Sylvi Hirki harrasti tennistä ja sittemmin ulkoilua, kirjallisuutta ja musiikkia. Kaikkeen tekemiseensä, niin työssään kuin harrastuksissaan, hän paneutui intohimoisella perusteellisuudella saavuttaen näin itselleen asettamansa tavoitteet.

Muistokirjoitusten, haastattelujen ja päiväkirjojen pohjalta koonnut

Päivi Hirki
Sylvi Hirkin tyttärentytär

Kuvat:

Kuvassa Sylvi kolmas vasemmalta

Hammaslääketieteen laitos. Kuva Aarne Pietinen, 1930

Hammaslääketieteen laitos. Kuva Aarne Pietinen, 1930

Sylvi ja Harry Hirki 14.6.1928

Kuva ja piirros, tuntematon tykkimies Kytön saarella

Hammaslääkäri Sylvi Hirkin vastaanoton humoristinen mainos

Hui, vesi on kylmää!, Sylvi Hirki 1971

Ahdin valtakunnassa, Sylvi Hirki

Nuorisoa, Sylvi Hirki 1971

Katupoikia, Sylvi Hirki 1971