– On ennenkin ollut uudistuksia ja uhkakuvia näkyvissä, ja on nytkin, enkä halua naiivisti ajatella, että kaikki vaan menee hyvin. Kuitenkin hoidettavaa on jatkossakin paljon, vähintään yhtä paljon kuin nyt, suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Ville Pesonen sanoo.
Pesonen pohtii tulevaisuutta Kuopiossa Hohteen neuvottelupöydän ääressä. Kierros Kallaveden rannalla sijaitsevissa tiloissa on juuri konkretisoinut sen, mitä digitaalisuus yrityksen arvoissa tarkoittaa. 3D-röntgenien, navigointilaitteen ja suukameroiden jälkeen ei yllätä, että neuvotteluhuoneessa pöydän päädyssä on kamera ja valtava screeni, johon palavereissa heijastetaan vastaava neuvottelupöytä Tampereen, Ivalon tai vaikka Helsingin Hohteen toimipisteestä.
Ja tarvetta screenille onkin. 2014 perustetulla, nopeasti kasvaneella yrityksellä oli haastatteluhetkellä marraskuussa yhdeksän hammaslääkäriasemaa ja seitsemän hammaslaboratoriota. Pesonen kysyy, koska haastattelu ilmestyy, ja täsmentää: ”Toivottavasti pari lisää tuohon mennessä.” Vuodelle 2020 budjetoitu liikevaihto oli vajaat 20 miljoonaa euroa, ja ”ensi vuonna toivon mukaan paljon enemmän”.
Mihin tähtäätte?
– Siihen, että saadaan valtakunnallinen peitto, 12–15 hammashoitoyksikköä ihan minimissään, ja varmaan saman verran labroja. Ei ole mikään salaisuus, että haluamme kattaa erityisesti isot kaupungit ja varmaan joitakin vähän pienempiäkin paikkakuntia, jos ne antavat järkevästi synergioita kokonaisuuteen.
Kohti toistensa täydentämisen mallia
Hammaslääkäriyrittäjän näkökulmasta sekä tulevaisuuden ratkaisut että haasteet kietoutuvat yhteistyön ympärille. Ensinnäkin yhteistyötä tarvitaan kollegakunnan kesken. Pesonen karrikoi, että perinteisesti hammaslääkärit poraavat omissa huoneissaan, eikä potilaita paljon muille näytetä – ja lääkärit puolestaan konsultoivat, lähettävät potilaita eteenpäin ja pitävät meetingejään.
– Minusta meidän ammattikuntana pitäisi konsultoida toisiamme entistä enemmän ja saada sillä potilaalle paras hoito.
Yhteistyötä tarvitaan Pesosen mielestä myös julkisen ja yksityisen välille. Käytännössä esimerkiksi niin, että kun potilaalta julkisella puolella poistetaan hammas, hänelle pitäisi rohkeasti kertoa kaikki vaihtoehdot, myös implanttihoitojen kaltaiset ainoastaan yksityispuolella tuotettavat hoidot.
– Olisi hyvä, jos näkisimme toisemme positiivisina täydentäjinä, varsinkin, kun eivät hoidot väestön vanhetessa hampaallisina tästä ainakaan helpommiksi muutu.
Tästä päästään sote-uudistukseen. Kuten arvata voi, Pesonen toivoo, että uudistuksessa yksityisen puolen resurssikin otettaisiin täyteen käyttöön. Paras malli olisi sellainen, että raha aidosti seuraisi potilasta.
Millaiset ovat yrittäjän vaikutusmahdollisuudet?
– Luotan ja tiedän, että Hammaslääkäriliitto tekee sote-uudistuksen eteen hyvää työtä ja siellä hienosti ajetaan molempien, julkisen ja yksityisen puolen etuja. On oikeat asiat pöydällä. Olen siitä kiitollinen. Olen verkostoituja ja pidän yhteyksiä myös liittoon. Lisäksi henkilökohtaisesti voi vaikuttaa yksittäisiin kansanedustajiin, tai äänestämällä oikeita ihmisiä, ja Hyvinvointiala HALI ry:n kautta.
Vapaus ja vastuu kiehtovat oman tien kulkijaa
Myös Vaasassa seitsemän hoitohuoneen vastaanoton omistava HLL Ilona Vehkaoja miettii sote-uudistusta ja harmittelee sen poukkoilevaa etenemistapaa. Kuitenkin yksityisenä toimimisen suurin voimavara on Vehkaojan silmissä vapaus.
– Uskon toimintatapaan, jossa voimme toimia potilaiden ja henkilökunnan parhaaksi eettisten arvojemme mukaan. Vapautta on myös henkilökunnan työaikojen ja lomien joustavuus elämäntilanteen mukaan. Ja on hienoa, kun voi vaikuttaa siihen, keiden kanssa saa tehdä töitä.
Aurora Hammaslääkäreissä panostetaan esimerkiksi tilojen viihtyvyyteen niin potilasta kuin henkilökuntaa ajatellen. Ilona Vehkaoja haluaa satsata myös uudenmukaisiin laitteisiin.
– Ennemmin ajan uudella poralla kuin hienolla autolla, hän naurahtaa.
Vastaanotto on perustettu v. 2011. Alun perin kahden hoitohuoneen yksikkö laajentui vuosien varrella, välillä vastaanottoja oli kaksikin, ja viime keväänä oli tarkoitus vielä laajentua, mutta korona pysäytti sen suunnitelman.
– Kun firma kasvaa, tarvitaan enemmän satsausta muun muassa HR-toimintaan. Varsinkin hoitohenkilökunnan sitouttaminen on vaikeampaa kuin pienessä työyhteisössä. Vaihtuvuutta on ollut jonkin verran.
Vehkaoja kokee, että vuosien varrella byrokratia on lisääntynyt ja esimerkiksi Kanta-integraation takia on tullut lisää kustannuksia.
– Taustakulut ovat kasvaneet huomattavasti uusien vaatimusten täyttämisestä. KKTT-laitteen hankkimisesta seurasi paljon byrokratiaa sekä vuosittaisia kuluja, joihin ei ollut osannut mitenkään varautua. Tällaiselle pienemmälle yksikölle kulut ovat suhteessa suuremmat kuin isoille ketjuille, kun lisäksi käyttövolyymi on pienempi.
Myös sellainen muutos on ollut havaittavissa, että nykyään Vaasassakin potilaat alkavat olla valveutuneempia ja vaativampia.
– Mutta katson, että potilaslähtöisellä palvelulla, potilaat yksilöinä huomioiden ja säännöllisellä, pitkän tähtäimen hoidolla kilpailussa pärjätään. Potilaita riittää vastaanotolla hyvin.
Vertaisfoorumeille voisi olla tilausta
– Ainoana omistajana kannan vastuun kaikesta itse. Olen realisti, ja osaan katsoa myös peiliin – välillä peilaan asioita omana epäonnistumisena, Vehkaoja toteaa.
– Hammaslääkärin koulutuksella on välillä ollut raskasta toimia sekä potilastyössä, vastaavana hammaslääkärinä, markkinoijana, HR-päällikkönä että asentajana. Onneksi aina olen saanut tukea lähipiiristä ja myös liitosta.
Suurimpana epävarmuustekijänä Vehkaoja näkee sote-uudistuksen ja poukkoilun sen etenemisessä.
– Kun poliittinen valta vaihtuu neljän vuoden välein, ei sitä voi tietää, mihin päädytään. Kun nyt toitotetaan sitä, että julkisessa terveydenhuollossa hoidetaan integroidusti kaikki vaivat, tulevatko potilaat enää yksityiseen hoitoon?
Vehkaoja tietää, että Hammaslääkäriliitto tekee tässäkin asiassa vaikuttamistyötä ja arvostaa sitä. Liiton toimintaan hänellä on vielä yksi toive.
– Että olisi erilaisissa rooleissa toimiville yksityishammaslääkäreille – työnantajille, työntekijöille, vuokralaisille, itsenäisille ammatinharjoittajille – suunnattua infoa vaikka uutiskirjeinä. Näissä eri rooleissa toimivilla on erilaisia intressejä ja tarpeita. Myös erilaiset vertaisfoorumit, joissa voi kohdata kaltaisiaan ja vaihtaa ajatuksia ja spesifiä tietoa ja vinkkejä, olisivat tervetulleita.
Ketju tuo yrittäjän kaipaamaa turvaa
Tampereella HLL Henna Hartikainen miettii yksityishammaslääkärin uraa turvallisuudentunteen, työolojen ja autonomian kautta. Hartikainen oli pohtinut jo opiskeluaikana haluavansa joskus kokeilla yksityishammaslääkärin töitä. Tehdessään syventävää käytännön harjoittelua Iisalmen terveyskeskuksessa hän ei kuitenkaan tiennyt, että se saattaisi jäädä ainoaksi kokemukseksi julkiselta sektorilta. Heti harjoittelun loputtua aukesi tilaisuus, jonka myötä Hartikainen aloitti työt Oral Hammaslääkäreillä.
– Neljä vuotta sitten Tampereella kollega hoitajansa kanssa jäi eläkkeelle, ja sain häneltä hyvän potilaskannan. Olen jäänyt tänne, sillä koen, että täällä on ollut paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omiin työaikoihin ja työn sisältöön kuin terveyskeskuksessa.
Hartikainen aloitti Oralilla palkansaajana, siirtyi sitten yrittäjäksi ja nykyisin hän tekee töitä oman osakeyhtiön kautta. Toimipiste on säilynyt kuitenkin koko ajan Tampereen Sumeliuksenkadulla. Lisäksi Hartikainen tekee muutaman päivän kuussa töitä Seinäjoen Oralilla.
– Ketju tuo turvaa nuorelle yrittäjälle. Saan sitä kautta esimerkiksi nettiajanvarauksen sekä markkinointia. Oman osakeyhtiön kautta työskennellessäni koen, että minulla on kuitenkin enemmän vastuuta potilaskannastani. Instagram-tilini kautta jaan tietoa tarjoamistani toimenpiteistä ja palasia hammaslääkärin arjesta potilaille.
Hartikaisella on tavanomaisesti lähes kaikki avatut hoitoajat varattuna. Hän luottaa, että työtilanne säilyy tasaisen hyvänä myös tulevaisuudessa. Jämähtää ei silti saa, vaan hän kouluttautuu muun muassa Apollonian sekä implanttivalmistajien järjestämissä koulutuksissa. Erikoistuminenkin on suunnitelmissa.
– Yksityisellä sektorilla myös asiakaspalvelutaidot korostuvat. Potilaalle ei saa näyttää kiireen tuntua, vaikka sitä olisikin.
Hartikainen ymmärtää, että kaikkialla yksityishammaslääkärien työtilanne ei ole yhtä aurinkoinen. Oulun yliopistossa opiskellessaan hän huomasi jo varhain, etteivät työmahdollisuudet olisi optimaaliset hänen opiskelukaupungissaan. Niinpä hän tähyili erityisesti Jyväskylän ja Tampereen suuntaan.
– Arvostan lyhyttä työmatkaa. Nyt se on minulla puolitoista kilometriä. Oulusta olisi todennäköisesti pitänyt ajaa jonnekin kauemmas töihin.
”Haluan rohkaista nuoria tälle uralle”
Hartikainen harmittelee, että varsinkin monet vastavalmistuneet naiset epäröivät suotta aloittaa töitä yksityissektorilla ja kokevat yrittäjyyden hankalaksi ja monimutkaiseksi tavaksi työskennellä.
– Haluan rohkaista myös muita nuoria ja vastavalmistuneita kokeilemaan tätä.
Hän vinkkaa Hammaslääkäriliitolle, että vastavalmistuneille voisi järjestää enemmän koulutusta esimerkiksi toiminimen ja oman osakeyhtiön perustamiseen liittyen, koska opinnoissa niitä ei käsitellä.
Korona-ajan viestinnästä vinkkeineen Hartikainen on liitolle kiitollinen.
– Ilman infoa en olisi osannut hakea yksityisyrittäjille suunnattua koronatukea. Se oli konkreettinen esimerkki hyödystä, jota olen liitolta saanut.
11.1. tulleen tiedotteen mukaan Hohde Group laajentaa toimintojaan Ylöjärvellä, Vaasassa ja Jyväskylässä.