Kokeellinen ACE2-entsyymeillä kyllästetty purukumi vähentää laboratorio-olosuhteissa koronapotilaiden syljen viruspitoisuutta tehokkaasti, todetaan Molecular Therapy -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.
Muun muassa hammaslääkärivastaanotoilla potilaiden syljessä piilevien SARS-CoV-2-virusten pääsyä huoneilmaan on pyritty estämään antimikrobisilla suuhuuhteilla. Amerikkalaistutkijat halusivat kokeilla, pystyttäisiinkö viruksia sitomaan ja vähentämään pidempiaikaisesti purukumin avulla.
SARS-CoV-2 pääsee elimistöön sitoutumalla tiettyjen solujen pinnalta löytyviin ACE2-proteiineihin. Tutkijat tuottivat ACE2:ta keinotekoisesti kasveissa ja kyllästivät tällä proteiinilla purukumin, ajatuksenaan houkutella virus tarttumaan purukumiin ihmissolujen sijasta. Purukumin toimivuutta testattiin sekoittamalla jauhettua purukumia koronapotilailta saatuihin sylkinäytteisiin ja käyttämällä näytteet pureskelusimulaattorissa.
Käsittelyn jälkeen ACE2-purukumiin sekoitetut sylkinäytteet sisälsivät huomattavasti vähemmän virusta kuin näytteet, jotka oli sekoitettu kontrollipurukumiin – vastaavanlaiseen purukumiin, joka ei sisältänyt ACE2:ta. Pureskelu ei näyttänyt vaikuttavan purukumin ACE2:n tehoon.
Tutkijat testasivat myös, miten hyvin purukumi estää viruksen tunkeutumista soluihin. Tässä kokeessa ei käytetty SARS-CoV-2:ta vaan vaaratonta mallivirusta, jossa on vastaavat piikkiproteiinit. Soluihin pääsevien virusten määrä väheni jo 5 milligrammalla purukumia merkittävästi, ja 50 mg pienensi virusmäärää 95 %.
Lupaaviin tuloksiin on toistaiseksi syytä suhtautua varoen. Tulokset saatiin laboratorio-olosuhteissa, joten ei voida tietää esimerkiksi, miten yksilöllinen suun bakteerikanta ja ruumiinlämpö vaikuttavat purukumin tehoon. Ei myöskään vielä tiedetä, miten pitkään purukumi vaikuttaa pureskelun jälkeen.
Lisäksi on huomattava, että vaikka sylkinäytteet sisälsivät aitoa SARS-CoV-2-virusta, purukumin vaikutusta viruksen kykyyn tunkeutua ihmissoluihin testattiin malliviruksella. On siis epäselvää, miten purukumi vaikuttaa oikean koronaviruksen kykyyn vallata ihmissoluja.
Purukumia ei myöskään ole testattu kaikkiin koronan variantteihin, kuten omikroniin. Tosin näyttää siltä, että kaikki variantit tarttuvat ACE2:n kautta.
Tutkijat korostavat, että tarkoituksena on kehittää purukumi, joka vähentää koronapotilaiden riskiä tartuttaa muita. Siitä ei todennäköisesti olisi hyötyä terveelle ihmiselle, joka yrittää estää koronan tarttumisen itseensä; on todettu, että limakalvoille päässyt virus pystyy aiheuttamaan tartunnan paitsi suun, myös silmien ja nenän kautta. Tutkijoiden mukaan purukumista voisi olla apua esimerkiksi sairaaloiden koronaosastoilla sekä hammaslääketieteellisissä toimenpiteissä.
– Tutkimuksessa kuvattu keino vähentää virusten määrää syljessä on hyvin innovatiivinen, kommentoi anatomian professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistosta.
– Tartuttavuuden kannalta levitetty virusmäärä on olennainen, sillä on arvioitu, että oireisen koronainfektion kehittyminen edellyttää noin 1 000 viruspartikkelin joutumista hengityselimistöön.
Parkkilan mukaan kehitetyn purukumin heikkous on, että sen viruksia sitova vaikutus rajoittuu luultavasti suun alueelle, eli se ei estä viruksen tarttumista muun muassa nenän limakalvojen kautta.
Innovatiivista tutkimuksessa on Parkkilan mielestä myös kuvattu ACE2-proteiinin massatuotanto. Massatuotantoa tarvitaan, mikäli koronapurukumista tulee kaupallinen tuote.
– Tämän tutkimuksen tulokset voivat tuottaa mielenkiintoisia sovelluksia myös tulevaisuuden virusepidemioiden ennaltaehkäisyyn.
Lähteet:
Daniell H, Nair SK, Esmaeili N, Weiner DB, Margulies KB, Collman RG. ym. Debulking SARS-CoV-2 in saliva using angiotensin converting enzyme 2 in chewing gum to decrease oral virus transmission and infection. Molecular Therapy. Julkaistu verkossa 10.11.2021. doi: https://doi.org/10.1016/j.ymthe.2021.11.008
Roberts GC. Experimental Chewing Gum That Traps Virus Particles Could Help Fight COVID-19. Science Alert. Julkaistu verkossa 30.11.2021.
Tiedeuutisen asiantuntijatarkastajana on toiminut professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistosta.