Koronaepidemia saapui pyytämättä ja yllättäen kurittamaan Suomen elinkeinoelämää helmi-maaliskuun vaihteessa.
Hammaslääkäriyrittäjien näkökulmasta epidemia voidaan jakaa viiteen vaiheeseen. Ensin tuumattiin, että ”korona on kaukana, Balkanilla saakka”. Varsin pian jouduttiin kuitenkin toteamaan, että ”se sitä nykyään on kova kulkemaan, salamaepidemia kun on”. Tässä vaiheessa tapahtumat etenivät jo hallitsemattomalta tuntuvalla nopeudella.
Kun koronaepidemian vakavuus oli ymmärretty, alettiin kolmannessa vaiheessa sopeutumaan ja sopeuttamaan. Yksityisvastaanotoilla tämä tarkoitti usein hyvinkin vaikeiden päätösten tekemistä. Ensimmäistä kertaa moni työnantaja joutui lomauttamaan henkilökuntaansa. Päätös on vaikea millä tahansa työpaikalla, mutta etenkin pienissä ja tiiviissä työyhteisöissä, joissa työskentely on jatkuvaa ja kiinteää yhteistyötä. Lomautuksista joutuivat kärsimään myös työsuhteiset yksityishammaslääkärit.
Oman erityistapauksensa ovat muodostaneet vuokrasuhteessa toimivat hammaslääkärit. Heidän kohdallaan ei lomautus ole tullut kysymykseen. Koronaepidemia ei itsestään merkitse perustetta poiketa vuokrasopimuksesta.
Hammaslääkäriliiton jäsenet tarvitsivat uudenlaisessa tilanteessa tietoa ja apua, ja tähän liiton toiminnassa keskityttiin. Koronauutiskirjeisiin kerättiin viimeisin tieto viranomaisten päätöksistä ja suosituksista. Valmiita viestejä ja hammaslääkäreille tarkoitettuja ohjeita ei aluksi ollut missään, vaan tiedon keräämiseen ja mahdollisimman selkeään muotoon kirjoittamiseen kului aikaa. Liiton kotisivujen koronaosioon päivitettiin ohjeistuksia sitä mukaa kun niitä valmistui. Sähköposti ja puhelin kävivät kuumina. Liiton toimistolle perustettu koronatyöryhmä kokoontui usein ja viestintä toimi korkeapaineella. Jäsenten kanssa käydyissä keskusteluissa täytyi usein ihaillen todeta terveydenhuollon ammattilaisten epidemiatilannetta kohtaan osoittama tyyneys.
Nyt elämme neljättä vaihetta, jossa on totuttu tietynlaiseen uuteen normaaliin. Osa vastaanotoista pohtii töiden lisäämistä potilas- ja työturvallisuus huomioiden. Tilanteen arvioimiseen on ollut aikaa ja osittain perusteitakin. Viranomaisohjeista huolimatta, tai jopa niiden takia, vastuu päätöksistä on jäänyt yksittäisten yrittäjien hartioille. Selkeitä kyllä- tai ei-vastauksia ei viranomaisilta ole saatu.
Vastuu on toisaalta osa yrittämistä. Oman yrityksen tulevaisuus askarruttaa nyt monia. Hallituksen päätöksiä aidosti käyttökelpoisista yritystuista on odotettu toistaiseksi valitettavasti turhaan. Jo päätetyt tukitoimet ovat olleet lähinnä kotikutoisia pikalaastareita avohaavaan.
Jo nyt katseen pitäisi kuitenkin olla tiukasti vaiheessa viisi, eli korona-exitissä. Miten epidemiasta palataan normaaliin tai sitä muistuttavaan elämään? Miten yksityisen hammaslääkäritoiminnan kannattavuus ja näin ollen palveluiden saatavuus varmistetaan? Hoitoaikojen pidentäminen ja muut suojaustoimenpiteet nostavat hoidon hintaa. Kyetäänkö hoidon kustannusten kasvu siirtämään hintoihin? Entä kompensoiko valtio korotustarvetta esimerkiksi sairausvakuutuskorvausten muodossa? Miten yleisön luottamus palvelujen turvallisuuteen käyttäytyy?
Entä miten puretaan julkiselle sektorille syntyvää hoitovelkaa? Yksityisen terveydenhuollon hyödyntäminen lienee tässä välttämätöntä. Suun terveydenhuollossa tämä tarkoittaa usein pieniä vastaanottoja, joiden osallistuminen kilpailutuksiin voi olla vaikeaa. Kilpailutukset ovat muutenkin hitaita ja kankeita järjestelyjä. Ovatko kuntien palvelusetelijärjestelyt nykyisellään riittävän toimivia ratkaistakseen ongelman? Kentältä tullut viesti on tämän suhteen varsin skeptinen. Onko hallitus valmis korottamaan sairausvakuutuskorvauksia epidemiatilanteen kannalta merkitykselliselle tasolle?
Oli ratkaisu mikä tahansa, sen täytyy olla käytännöllinen ja vaikuttava ja sen valmistelun pitäisi olla jo käynnissä.
Vastauksia odotellessaan hammaslääkäri voi lohduttautua sillä ajatuksella, ettei hoidon tarve ole epidemian vuoksi kadonnut mihinkään. Hammaslääkäreitä tarvitaan edelleen ja aurinko odottaa nousua horisontin takana.
Kirjoittaja on Hammaslääkäriliiton lakimies.