Suun terveydenhuollossa on totuttu tekemään toimenpiteitä tutkimuksessa todetun hoidon tarpeen perusteella. Näin parannetaan potilaan suunterveyttä, ainakin hetkellisesti. Suunterveyden ylläpidossa tärkeintä on saada potilas sitoutumaan hyvään omahoitoon, jotta korjaavan hoidon tarvetta ei jatkossa syntyisi, sillä suurin osa suun alueen sairauksista on ehkäistävissä.
Suun ja hampaiden tutkimuksen perusteella hammaslääkärin tulee laatia hoitosuunnitelma yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Hoitosuunnitelma tulee laatia yhtä hoitojaksoa pidemmälle, ja sitä tehtäessä tulee potilaan kanssa miettiä, mitkä ovat potilaan tavoitteet oman suunterveyden kannalta pitkällä aikavälillä.
Potilaan kanssa sovitut tavoitteet tulee kirjata selkokielellä potilaskertomukseen, josta potilas voi niitä omakannan kautta palauttaa mieleensä. Monelle haastetta tuo jo hampaiden harjaus kahdesti päivässä fluorihammastahnalla. Hammaslääkärin tulee pitää mielessä, että potilaan tavoitteet voivat poiketa hammaslääkärin ideaalitavoitteista. Onneksi tavoitteita voi aina määritellä uudelleen. Kun yksi tavoite on saavutettu, voidaan miettiä seuraavaa.
Miten tavoitteeseen päästään? Arjen työssä on monesti kiire, mikä vaikuttaa potilaan kanssa käytävään vuorovaikutukseen. Ilman kunnollista vuorovaikutusta ei viestiä aina ymmärretä siten kuin se on tarkoitettu. Tämän vuoksi on tärkeää varata aikaa hoitosuunnitelman ja tavoitteiden läpikäymiseen.
Potilaan tavoitteita määriteltäessä tulee kuunnella hänen ajatuksiaan suunterveydestä ja siitä, mitä hän pitää tärkeänä omassa suunterveydessään. Osalle suunterveydessä tärkeää on esteettisyys, toiselle taas toiminnallisuus. Jotta sovitut tavoitteet voidaan saavuttaa, on tärkeää viestiä potilaalle, että hän on itse tärkein suunterveytensä vaalija ja tavoitteidensa toteuttaja.
Terveydenhuollon ammattilaiset voivat tukea ja kannustaa potilasta tavoitteiden saavuttamisessa. Jotta potilas sitoutuu paremmin omaan osuuteensa tavoitteiden saavuttamisessa, tulee niiden saavuttamista seurata jatkokäynneillä ja myöhemmillä hoitojaksoilla.
Meillä kaikilla on erilaiset vuorovaikutustaidot. Osalle keskusteleminen on helppoa ja toisille haastavampaa. Onneksi kaikki voivat harjoitella ja opetella näitä tärkeitä taitoja. Hyvässä keskustelussa tärkeää on avoin mieli ja kysymysten esittäminen potilaalle luottamuksellisen vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi.
Mitä mieltä olet omasta suunterveydestäsi? Miten olet ajatellut ylläpitäväsi suunterveyttä päästäksesi sovittuihin tavoitteisiin? Voitko ajatella puhdistavasi hammasvälit päivittäin?
Palautteen antaminen tavoitteiden saavuttamisessa kuuluu potilaan hyvään hoitoon. Jos ei ole tottunut antamaan palautetta, kannattaa harjoitella. Siinäkin kehittyy. Harjoitella voi vaikka työkaverin kanssa. Tavoitteena on potilaan hyvä hoito, joka ei tapahdu ilman potilaan sitouttamista hoitoonsa kuuntelun ja keskustelun kautta.
Katri Palo
Johtava ylihammaslääkäri,
Vaasan kaupunki
Hammaslääkäriliiton terveyden
edistämisen työryhmän puheenjohtaja