Käynnit hammaslääkärivastaanotoilla ovat vähentyneet kahdessa kuukaudessa puoleen. Kun verrataan käyntimääriä viikoilla 8 ja 17, käynnit hammaslääkärien vastaanotoilla vähenivät 55 % ja suuhygienistien vastaanotoilla 82 %. Samana ajankohtana käynnit lääkärien vastaanotoilla vähenivät 48 %.
Tiedot käyvät ilmi perusterveydenhuollon avohoidon käyntejä tilastoivasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Avohilmo-rekisteristä. Viikko 8 oli Etelä-Suomen koulujen hiihtolomaviikko, eikä koronaepidemia ollut tällöin vielä rantautunut Suomeen laajasti. Viikko 17 puolestaan oli ensimmäinen kokonainen työviikko pääsiäisen pyhien jälkeen.
– Luvut muuttuvat hienoisesti joka päivä sen mukaan, miten Avohilmossa suoritetaan päivitysajoja. Iso kuva on kuitenkin pysynyt samana, toteaa Hammaslääkäriliiton erikoistutkija Jaakko Koivumäki.
Koska vappuviikko oli nelipäiväinen viikko, seuraavat tiedot ehtivät päivittyä toukokuun toiselle viikolle.
Koivumäki arvioi liiton huhtikuussa tekemän kyselyn perusteella, että yksityishammaslääkäreillä käyntimäärät ovat pudonneet julkista puolta enemmän.
– Vain kaksi kolmasosaa päätoimisista yksityishammaslääkäristä oli töissä, ja keskimäärin heillä oli potilaita vain noin 40 % normaalimäärästä. Tämän perusteella voisi hyvin suuntaa antavasti arvioida, että kysyntä olisi vähentynyt noin 70 %, Koivumäki sanoo.
Avohilmossa aiempaa kehitystä vertailtaessa kuitenkin näkyy, että lääkärikäynneissä on jo nähtävillä aivan pientä elpymistä, vaikka pudotus Koivumäen luonnehdinnan mukaan edelleenkin on valtava. Tältä pohjalta hän arvioi varovasti, että hammaslääkärikäyntien aallonpohja saattaisi olla nyt saavutettu.
Hoidontarve kasvaa ja tilanteet akutisoituvat
Terveyspalvelujen käytön notkahdus näkyy myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa raportissa ”COVID-19-epidemian vaikutukset väestön palvelutarpeisiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen – nopea vaikutusarvio”. Arvion sävy on huolestunut.
– Osa väestöstä on perunut myös välttämättömiä aikoja esimerkiksi suun terveydenhuollossa, mikä johtaa tilanteiden akutisoitumiseen ja kalliimpaan hoitoon myöhemmin, raportin kirjoittajat toteavat.
– Epidemian ja rajoitustoimien pitkittyessä hoidontarve suun terveydenhuollossa kasvaa entisestään ja hoidot muuttuvat vaativammiksi. Kiireellisen hoidon tarve lisääntynee jo parin kuukauden jälkeen runsaasti.
Raportissa todetaan, että monet riskiryhmiin kuuluvat eivät uskalla liikkua kodin ulkopuolelle, vaikka heillä hammashoidon tarve on usein suurin. Hoitamattomat, lieväoireiset tai oireettomat suuinfektiot saattavat heikentää kokonaisterveyttä, erityisesti riskiryhmillä.
– Jonojen purkaminen tulee olemaan vaikeaa ja se lisää resurssien tarvetta.