Näinä koronan (COVID-19) täyteisinä viikkoina korvieni välissä ovat jostain syystä kaikuneet Juha Vainion laulun sanat ”aika entinen ei koskaan enää palaa”. Lopulta oli jo pakko kaivaa esille tuo kappale ja lukea sanat kokonaisuudessaan läpi.
Laulun nimi on Vanha salakuljettaja Laitinen. Laitisen murheet olivat toiset, eikä hän lyriikan perusteella vaikuttanut ratkaisukeskeiseltä ihmiseltä. Hän haki keinoja selviytyä, mutta ei yrittänyt ratkaista ongelmaa.
Meistä taatusti jokainen haluaa selviytyä, mutta myös löytää ratkaisuja näihin koronan mukanaan tuomiin kysymyksiin ja ongelmiin.
Nyt vaaditaan ratkaisutaitoja. Koronatilanne on kovin erilainen maan eri osissa, ja suun terveydenhuollon palveluihin liittyvien päätösten oikea-aikaisuutta pohditaan paljon. Tämä ongelma haastaa lähinnä yksityistä sektoria, jolla toiminnan alasajon riskinä painaa huoli toimeentulosta ja yrittäjien kohdalla oman vastaanoton tulevaisuudesta.
Samaan aikaan kun julkisuudessa kauhistellaan sitä, että huoltovarmuusvarastot jouduttiin avaamaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa tai että yhden Kiinasta tilatun maskierän laatu oli sairaalakäyttöön luokattoman huono, ammattikuntaa huolestuttavat erityisesti potilas- ja työturvallisuus, suojavarusteiden riittävyys ja koronaviruksen mahdollinen leviäminen vastanotolla. Tätä kirjoittaessani vastaanotoilla kaivataan edelleen selkeämpiä ohjeita siitä, millä ehdoilla kiireetöntä hoitoa voidaan jatkaa, ja milloin se on lopetettava.
Olemassa oleviakin viranomaisohjeita on tautitilanteen alueellisen vaihtelun takia tulkittu eri tavoin, jolloin tehdyt käytännön ratkaisut eroavat toisistaan. Liiton roolina pandemiatilanteessa on välittää hammaslääkäreille viranomaisten ohjeita ja toisaalta viestittää viranomaisille vahvasti ammattikuntamme tarpeita, huolia ja näkemyksiä tilanteesta. Olemme käyneet pitkiä keskusteluja ministerien ja kansanedustajien sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajien kanssa.
Näinä koronan riivaamina aikoina olemme väistämättä ja ehkä huomaamattammekin ottaneet isoja digiloikkia. Digitaalisten ratkaisujen nopea kehittäminen tuskin onkaan enää haasteista isoin. Näin ollen odotamme enemmän kuin innokkaina, milloin saamme toimivat ja helpot palvelusetelit käyttöön.
Koronatilanteen jälkeisestä ajasta keskustellaan jo, ja exit on vahvasti agendalla myös Hammaslääkäriliitossa. Olemme kertoneet viranomaiselle, että kiireettömän hoidon rajoittaminen koronaepidemian aikana saattaa kasvattaa hoitovelkaa niin merkittävästi, että ilman resurssien lisäystä ja uusia, luovia ratkaisuja emme tule tästä selviämään. Tärkeää on, että koko ammattikunta voi osallistua työhön siinä vaiheessa, kun siirtynyttä kiireettömän hoidon sumaa päästään purkamaan.
Tulevaisuuden pohtiminen ja toimintojen suunnitteleminen on tarpeen siksikin, että se kantaa meitä olemassa olevassa tilanteessa. Ratkaisukeskeinen toiminta on välttämätöntä, jotta olemme valmiita siinä vaiheessa, kun uusi normaali arki alkaa. Salakuljettaja Laitinen hyväksyi sen, että aika entinen ei koskaan enää palaa. Meidänkin on hyväksyttävä se, että paluuta entiseen ei ole. Arkemme suun terveydenhuollossa ei tule jatkumaan kuten ennen.
Toivottavasti voimme uuden alun edessä todeta, että kaiken kokemamme jälkeen yhteistyö eri sektorien välillä tiivistyi, teimme mittavan digiloikan ja pysyimme terveinä – ja että suun terveydenhuollon merkitys on kasvanut entisestään.