Hammaslääkäreitä on kevään eduskuntavaaleissa ehdokkaina eri puolilla Suomea. Hammaslääkärilehti esittelee toimitukseen yhteyttä ottaneet ehdokkaat.
Kysyimme ehdokkailta neljä kysymystä:
1.Mitä haluat kehittää suun terveydenhuollossa?
2.Mikä on suun terveydenhuoltoon ja/tai hammaslääkärin työhön liittyvä suurin haaste? Mitä ehdotat ratkaisuksi?
3.Mikä on tärkein keino/asia, jolla edistäisit suomalaisten suunterveyttä?
4.Valitse Hammaslääkäriliiton vaalitavoitteista tärkein.
Timo Kallio
EHL, yksityishammaslääkäri, kokoomus, Uudenmaan vaalipiiri
Kehittäisin: Jatkuva kouluttautuminen ja itsensä kehittäminen toiminnan keskiöön. Kollegiaalinen apu ja tuki sekä taitojen ja tietojen jakaminen pitäisi myös olla paremmin sisäistetty. Suun terveydenhuollon taso on Suomessa hyvä yksityisellä ja julkisella puolella. Laadun ylläpito ja parantaminen on tärkeää, mutta hammaslääketieteessä ei tulisi jumittua näennäislaatuun. Se, että laatukurssit on käyty, ei automaattisesti synnytä laatua työhön. Jatkuva raportointi viranomais- tai yhtiötarkoituksessa ei laatua paranna, vaan vie aikaa potilaan hoidosta.
Haaste ja ratkaisu: Kasvava pula osaavista ammattilaisista – sekä hammaslääkäreistä että hoitajista. Työperäinen maahanmuutto auttaa, mutta ei ratkaise koko ongelmaa. Työn tuottavuutta on parannettava mm. siirtämällä osa hammaslääkärin työstä suuhygienisteille. Hammaslääkäriresursseja on vapautettava potilastyöhön vähentämällä byrokratiaa ja raportointia. Digitalisaatio auttaa osittain, ja liikkuvilla palveluilla voi helpottaa hoidon saatavuutta kustannustehokkaasti osalla alueista. Soten ja valtion muiden isojen rahoitusongelmien vuoksi on realismia varautua, että suuria panostuksia suun terveydenhuoltoon ei ole odotettavissa. Kansantalous ei jaksa kannatella nykyistä hyvinvointivaltiota. Tätä ratkaistaan taloutta kasvattamalla, menosopeutuksilla, työperäisellä maahanmuutolla ja kannustinloukkuja korjaamalla.
NÄIN Edistäisin Suunterveyttä: Kela-korvausten korottaminen on kustannustehokas tapa tukea aikuisväestön hammashoitoa. Julkisen puolen resursseja ei ole järkevä kasvattaa, kun toimivaa ja laadukasta kapasiteettia on yksityisellä. Jonot julkiselle ovat paikoitellen pitkiä, joten toimiva Kela-järjestelmä nopeuttaisi hoitoon pääsyä, samoin palveluseteli ja ostopalvelut.
Tärkein liiton tavoite: ”Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö, jossa voidaan hyödyntää yksityisen resursseja koko väestön hyväksi.”
Maija Kontturi
HLL, hammaslääkärinä terveyskeskuksessa ja vankilassa, kokoomus, Hämeen vaalipiiri
Kehittäisin: Hoitolinjoja pitää tarkentaa ja yhtenäistää. Arvioidaan, mikä hoito on pitkällä aikavälillä vaikuttavaa ja terveystaloudellisesti kannattavaa. Tehdään käypää hoitoa potilaiden tilanne huomioiden. Painotusta siirretään ennaltaehkäisevään hoitoon esimerkiksi palkkioita kehittämällä. Ennaltaehkäisevät käynnit potilaille maksuttomiksi. Lisätään moniammatillista yhteistyötä perusterveydenhuollon avopalveluiden kanssa. Edistetään tietoisuutta, hoitokäytäntöjä ja -polkuja, jotta suunterveys ymmärretään ja otetaan osaksi yleisterveyttä ja potilaan hoitokokonaisuutta. Pelkkä infektiofokussaneeraus ennen muita hoitoja ei täytä tavoitetta. Suuhygienistin anti-infektiiviset toimenpiteet muutetaan maksuttomiksi. Korjataan avopuolen ja suun terveydenhuollon asiakasmaksuihin, hoitotakuisiin ja hoitoon pääsyyn liittyvä epätasa-arvo. Mielenterveys- ja päihdepotilaiden heikko hoitoon hakeutuminen ja kehno hoitoon pääsy on iso ongelma. Etsivän hammashoitotyön tarve on tunnistettava.
Haaste ja ratkaisu: Hammaslääkärien ja hoitohenkilöstön työssäjaksaminen ja -pysyminen sekä työkuorman epätasainen jakautuminen julkisen ja yksityisen välillä. Julkisella puolella ei hoitotakuun kiristyessä pystytä kuin päivystämään ja purkamaan jonoja vailla tietoa hoitosuunnitelmien toteuttamisesta tai hoitojaksojen pituudesta. Ratkaisuna yhteistyötä sektorien välillä on kehitettävä. Nostetaan Kela-korvaukset vähintään vuoden 2015 tasolle ja kehitetään hyvin suunniteltu palvelusetelijärjestelmä laatukriteereineen.
Näin edistäisin suunterveyttä: Ennaltaehkäisevä hoito etulinjaan äitiysneuvoloista alkaen. Sokerin haittaveron korottaminen.
Tärkein liiton tavoite: ”Painotetaan terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää hoitoa.”
Ennaltaehkäisyn merkitys ja suun sairauksien syy-seuraussuhteet on tavallisen kansalaisenkin ehkä helppo ymmärtää. Suun terveydenhuollolla on mahdollisuus nousta esimerkiksi ennaltaehkäisevässä terveyden edistämisessä.
Matias Lösönen
HLL, yksityishammaslääkäri, keskusta, Pirkanmaan vaalipiiri
Kehittäisin: Kansalaisten pääsyä suun terveydenhoitoon tulotasosta riippumatta. Julkisen puolen hoitoon pääsy on monin paikoin
heikkoa, ja tilanne on käymässä entistä sietämättömämmäksi. Yksityisellä sektorilla hoitokapasiteettia riittää etenkin isoissa kaupungeissa. Julkisen puolen veto- ja pitovoima työntekijöiden silmissä on ollut heikkoa, mikä pidentää hoitojonoja entisestään. Esihenkilötyön ja työn joustavuuden kehittäminen vähentäisi vaihtuvuutta. Tämä lisäisi tehokkuutta, kun hammaslääkäri ei vaihtuisi joka käyntikerta.
Haaste ja ratkaisu: Liian suuri hoidon tarve suhteessa hoitokapasiteettiin. Hampaallisten iäkkäiden määrän kasvaessa haaste korostuu. Lisääntyvä työmäärä etenkin julkisella puolella luo tehostamispainetta jo ennestään kiireisessä työssä. Vaarana on alamme työssäjaksamisongelmien kasvu. Ratkaisuna yksityispuolen vapaa kapasiteetti on otettava paremmin hyötykäyttöön kehittämällä ja laajentamalla palvelusetelijärjestelmää ja korottamalla Kela-korvaukset vähintään vuoden 2015 tasolle. Hammaslääkäreitä kyllä riittää, mutta työkuorma pitää saada tasaisemmin jaettua tekijöiden kesken.
Näin edistäisin suunterveyttä: Suun sairauksien ennaltaehkäisy. Hammaslääkärin ja muiden suun terveydenhuollon ammattilaisten työn ydin pitää jatkossakin olla suunterveyden edistäminen. Parhaiten se toteutuu lisäämällä ennaltaehkäisevän työn resursseja ja kirkastamalla sen merkitystä. Lasten ja nuorten hampaiden tarkastusväliä pitää tihentää ja lisätä valistustyötä kouluissa. Potilaiden suunterveyttä ei paranneta paikkaamalla, vaan kannustamalla ja ohjeistamalla kokonaisvaltaiseen suunterveyden elämäntapamuutokseen.
Tärkein liiton tavoite: ”Painotetaan terveyden edistämistä ja ennalta ehkäisevää hoitoa.”
Carita Mäki
terveyskeskushammaslääkäri, KD, Vaasan vaalipiiri
Kehittäisin: Hoitoon pääsyä pitää nopeuttaa. Särkevän hampaan kanssa on päästävä hoitoon samana päivänä. Lohjenneen, ei-särkevän hampaan kanssa ei pidä joutua odottamaan yli viikkoa. Tarkastukseen on päästävä kolmen kuukauden sisällä. Työnjako suuhygienisteille ja hammashoitajille on myös erittäin tärkeää ja kustannustehokasta. Suuhygienistien ja hammashoitajien koulutusta on lisättävä huomattavasti. Työnjaon myötä lisääntynyt vastuu on huomioitava suuhygienistien ja hoitajien palkkauksessa.
Haaste ja ratkaisu: Suurin haaste hammaslääkärien työssä on se, että siellä missä on pisimmät jonot hoitoon eli terveyskeskuksissa, on liian vähän resursseja. Samaan aikaan yksityisellä puolella olisi resursseja, mutta kalliiden hoitomaksujen vuoksi siellä on usein liian vähän potilaita. Ratkaisuna on toimiva palvelusetelimalli ja/tai yksityishammaslääkärien hoitomaksujen riittävän suuret Kela-korvaukset, jotta yksityiset palvelut olisivat edes jossain määrin kilpailukykyisiä terveyskeskuspalvelujen kanssa.
Näin edistäisin suunterveyttä: Ennaltaehkäisevään hoitoon pitää panostaa. Nyt esimerkiksi joissain isoissa kaupungeissa lasten hoitoon kutsumista ja ennaltaehkäisevää hoitoa on laiminlyöty, esimerkiksi pysyvien molaarien pinnoittaminen on jätetty kokonaan pois säästösyistä, kun kunnille on samaan aikaan tullut sanktioita, jos aikuiset eivät ole päässeet kuuden kuukauden sisällä tarkastukseen.
Tärkein liiton tavoite: ”Painotus terveyden edistämiseen ja ennalta ehkäisevään hoitoon.”
Panu Peitsaro
erikoislääkäri ja HLL, yksityishammaslääkäri, Liike Nyt, Kaakkois-Suomen vaalipiiri
Kehittäisin: Palveluiden saatavuuden turvaamista kaikille suomalaisille. Hoitoon pääsyssä on nyt alueellisesti isoja eroja. Kiireettömään hoitoon pääsy voi kestää jopa kuukausia, jolloin hoidot eivät etene ajallisesti hoitosuositusten mukaan. Hoito myös sirpaloituu usein monelle eri ammattilaiselle. Suun terveydenhuollossa hoidetaan yhä enemmän iäkkäitä monisairaita, liikuntarajoitteisia ja dementoituneita potilaita. Lasten ja nuorten suunterveys polarisoituu. Pitäisi pystyä hoitamaan ja tukemaan niiden nuorten terveyttä, joilla on enemmän ongelmia. Suun terveydenhuollon riittävät resurssit on turvattava. Tarvitaan taloudellista panostusta sekä julkisen ja yksityisen maksimaalista hyödyntämistä kaikkien suomalaisten suunterveyden hyväksi.
Haaste ja ratkaisu: Miten uudessa sote-mallissa hyödynnetään suun terveydenhuollon ammattilaisresurssit parhaalla tavalla. Hyvinvointialueilla työskentelevät hammaslääkärit eivät kykene koko väestöä hoitamaan. Monin paikon työpaine julkisella on kova – osittain siksi hammaslääkäreitä on siirtynyt osa-aikatyöhön. Alueiden kilpailutuksiin liittyy riski, että pienet yhden tai muutaman hammaslääkärin yhtiöt eivät pysty osallistumaan tarjouskilpailuihin, jolloin isot yhtiöt ovat etulyöntiasemassa. Ratkaisuna olisi kehittää parhaita toimintatapoja ennakkoluulottomasti. Hyvinvointialueilla on käytettävissä ostopalvelut kilpailuttamalla ja palvelusetelit oman tuotannon ohella. Palvelusetelikäytännöt alueiden sääntökirjoineen on yksinkertaistettava ja yhdenmukaistettava, jotta toiminta on potilaille ja palveluntuottajille toimiva. Kela-korvauksia on heti korotettava tuntuvasti.
Näin edistäisin suunterveyttä: Hoitoon pääsyn radikaali nopeuttaminen Kela-korvauksia reilusti korottamalla. Liike Nyt ajaa perusterveydenhuoltoon perhelääkärimallia. Omahammaslääkäri mahdollistaisi luottamuksellisten potilassuhteiden rakentumisen ja potilaiden kokonaisterveyden paremman tuntemisen.
Tärkein liiton tavoite: ”Henkilöstöä on oltava riittävästi, jotta julkisen palvelujärjestelmän yksiköt voivat noudattaa tulevaa suun terveydenhuollon kolmen kuukauden hoitotakuuta. Hoitojen on tultava valmiiksi suositusten mukaisesti.” Mielestäni toteutus vaatii tiivistä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Lisäksi on huolehdittava, että pienet yhden tai muutaman hammaslääkärin yksiköt voivat osallistua palveluiden tuottamiseen.
Pekka Sinervo
LL ja HLL, yksityishammaslääkäri, RKP, Oulun vaalipiiri
Kehittäisin: Kokonaisvaltaista otetta, jossa suunterveys on konkreettisesti tärkeä osa terveydenhuoltoa. Tarvitaan lisää käytännön yhteistyötä hammaslääketieteen ja yleislääketieteen välillä. Toivoisin, että lääkärit ymmärtäisivät syvällisesti suunterveyden tärkeyden osana yleistä terveyttä.
Haaste ja ratkaisu: Vanhukset, joilla on omat hampaat suussa. Kuinka havaita ajankohta, jolloin vanhus ei enää itse kykene huolehtimaan suuhygieniastaan? Miten tarjota apua tarpeeksi hyvissä ajoin? Miten hoitolaitoksissa huomioidaan suunterveys ja varataan riittävä aika suuhygieniasta huolehtimiseen? Kaikki nämä asiat pitää saada kirjattua lainsäädäntöön.
Näin edistäisin suunterveyttä: Kouluhammaslääkärit takaisin vuositarkastuksineen ja vanhusten hammashygienia kuntoon.
Tärkein liiton tavoite: ”Yksityisen suun terveydenhuollon resurssit on hyödynnettävä väestön hoidossa.” Mielestäni palvelusetelijärjestelmä on erinomainen idea jonojen purkuun. Kansanterveydellisesti pidän erittäin tärkeänä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevää suun terveydenhuoltoa.
Tarkista myös, onko oman vaalipiirisi ehdokaslistalla sopivaa kollegaa, jolle voisit antaa äänesi.