Kysely
Uusi tartuntatautilaki on tullut voimaan 1.3.2017. Se tehostaa henkilökunnan rokotuksia potilaiden suojaksi sisältäen velvoitteita työntekijän ja työharjoittelussa olevan opiskelijan rokotussuojasta. Velvoite astuu voimaan vuoden siirtymäajalla eli 1.3.2018.
Siirtymäaikana työnantajan tulee määritellä ne sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastilat, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita. Tällaisia ryhmiä voisivat olla esimerkiksi alle 1-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat sekä eräät muut riskiryhmät.
Näissä tehtävissä työskentelevien on siis ilmoitettava työnantajalle, ovatko he saaneet rokotusohjelman mukaiset rokotteet, kausi-influenssarokotteen ja vesirokkorokotteen. Vesirokon kohdalla riittää myös oma ilmoitus siitä, että on vesirokon joskus elämässään sairastanut.
Laissa todetaan, että työnantaja voi käyttää rokottamatonta työntekijää tietyissä tehtävissä vain ”erityisestä syystä”. Lain perusteluissa ainoana esimerkkinä erityisestä syystä mainitaan tilanne, jossa rokotettua työntekijää ei ole saatavilla.
Suun terveydenhuollon toimintayksiköihin ei laissa tai sen perusteluissa ole otettu erityisesti kantaa, vaan niitä arvioidaan kuten muitakin yksiköitä.
Miten suhtaudut asiaan?
Arkipäivän etiikkaa -kysymykseen Miten suhtaudut uuden tartuntatautilain velvoitteisiin? saatiin 29 vastausta.
Eettisen valiokunnan kommentti
Tartuntavaarallisten potilaiden hoitaminen ja siitä koituva riski hoitohenkilökunnalle on yksi lääketieteellisen etiikan ja professionalismin klassisia lähtökohtia – lääkäri ei voi luikkia pakoon siksi, että pelkää itse sairastuvansa. Rokotuskysymyksessä tilanne on samankaltainen: voivatko omat mielipiteet ja yksilönvapaus painaa enemmän kuin yhteisesti arvioitu potilaiden etu?
Yksilönvapauteen puuttuvat toimenpiteet ovat terveydenhuollon lainsäädännössä harvinaisia poikkeuksia. Tartuntatautilaki on määritellyt eri tahojen vastuut ja velvollisuudet tartuntatautien seurannassa ja torjunnassa sekä ne tilanteet, joissa tartuntojen estämiseksi voidaan puuttua yksilön koskemattomuuteen, liikkumisvapauteen tai omaisuuteen.
Viranomaiset ovat jo vuosia suositelleet terveydenhuoltohenkilöstölle kausi-influenssarokotusten ottamista, ja rokotuskattavuus onkin noussut. HUS tiedotti vuonna 2016, että lääkärien rokotuskattavuus oli 99 % ja hoitohenkilökunnan 96 %, kun se koko henkilökunnalla oli 92 %.
Rokotuksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä on käsitelty Lääkärin etiikka -kirjassa.
Uudessa laissa asetetaan ensimmäistä kertaa velvoitteita terveydenhuollon henkilöstön omaan rokotussuojaan. Laki on herättänyt paljon keskustelua erityisesti hoitohenkilökunnan keskuudessa; mm. hoitajat.net-sivustolla kiihkeä lukijakeskustelu otsikoitiin ”Hoitajien keskuudessa repesi rokoteraivo”.
Rokotusten vastustamisen perustelut voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään, joista ensimmäinen koskee myös kansalaiskeskustelua:
- Yleinen rokotevastaisuus (luonnollinen vastustuskyky saadaan sairastamalla, sivuvaikutuksia – narkolepsiaa – vähätellään, lääkeyhtiöt tekevät vain rahaa). Nämä mielipiteet menestyvät hyvin sosiaalisen median avustuksella.
- Influenssarokotteiden suoja on epävarma, suusuojukset ja hyvä käsihygienia riittävät.
- Työntekijän itsemääräämisoikeuteen ei saa koskea.
Hammaslääkäriliiton kotisivujen Arkipäivän etiikkaa -kyselyssä luodattiin hammaslääkärien suhtautumista asiaan. Suurin osa vastaajista suhtautuu lakiin myönteisesti, mutta myös epäilyksiä tulee esiin. Asiaa kommentoitiin mm. seuraavasti:
- Nuorille työntekijöille kertyy uran aikana merkittävä määrä influenssarokotteita, joiden kumuloituvasta vaikutuksesta ei ole mitään tutkittua tietoa.
- Loistavaa, terveydenhuollon henkilöstö on esimerkki.
- Potilaalla on oikeus olettaa, ettei terveydenhuollon yksikköön tutkimukseen tai hoitoon tullessaan altistu tarttuvalle taudille, jolla voi olla hänelle vakavat seuraukset.
- Hyvä käsihygienia ja suunsuojaimet mielestäni riittävät riskiryhmien kanssa, eikä tule ongelmia rokotteiden haittavaikutuksista. Tuo teho vaihtelee vielä turhan paljon, jotta voisi edellyttää ottamaan joka vuosi.
- Aikaisemmin en ole ottanut influenssarokotusta, mutta tämä lievä pakko laittoi ajattelemaan, ja huomasin sen olevan hyvä asia.
Matti Pöyry
Toiminnanjohtaja, Hammaslääkäriliitto
Eettisen valiokunnan jäsen
Kliinistä autonomiaako?
Ota kantaa Hammaslääkäriliiton jäsensivustolla (kirjaudu jäsentunnuksilla) uuteen Arkipäivän etiikkaa -kyselyyn Kliinistä autonomiaako? Jäsensivustolta löytyy myös jäsenille suunnattua etiikkatietoa kohdasta Työelämä ja edunvalvonta > Hammaslääkärin etiikka.
Jäsensivuilla on esitelty tähän mennessä 35 Arkipäivän etiikkaa -kyselyä, joita hammaslääkärit ovat voineet pohtia ja kommentoida. Kyselyjen yhteenvedot löytyvät jäsensivustolta.
Lue myös: Rokottamalla tartuntatauteja vastaan.