Apurahajaossa painopiste on nuorten ja tutkimusuransa alussa olevien tutkijoiden tukemisessa. Tällä jakokerralla hakijoita oli 71, ja apuraha myönnettiin 40 hakijalle. Myönnetyistä apurahoista 16 meni alle 30-vuotiaille, 6 apurahan saajaa oli yli 50 vuotta.
Väitöstutkimus valmiiksi apurahalla
Suurimmat yksittäiset apurahat jaettiin Nuoren tutkijan apurahoina (21 500 €) Anniina Launoselle ja Paula Tegelbergille Oulun yliopistosta.
Anniina Launonen tutkii kasvojen kasvua sekä kasvojen asymmetrioiden esiintyvyyttä ja kehitystä. Tutkimus antaa tietoa asymmetrioiden varhaisista riskitekijöistä. Lisäksi tutkimuksessa käytetään ja kehitetään kasvojen pehmytkudosten 3D-kuvantamisen analysointimenetelmiä.
– Menetelmiä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää kliinisesti lasten kasvojen kasvun ja kasvojen epäsymmetrioiden seuraamiseen, kasvun häiriöiden tunnistamiseen ja oikomishoidon seurantaan, kertoo Launonen.
Toisen Nuoren tutkijan apurahan sai Paula Tegelberg, joka tutkii metabolisen oireyhtymän ja parodontiitin yhteyttä Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineiston avulla.
– Hammaslääkärin vastaanotolla on hyvä pitää mielessä mahdollisen piilevän sokeriaineenvaihdunnan häiriön tai jo pelkästään ylipainon vaikutukset suun terveydentilaan, toteaa Tegelberg.
Apuraha on nuorelle tutkijalle tuki ja turva, joka antaa keskittymisrauhaa. Tutkijan työtä tehdään usein muun työn ohella, jolloin tutkimustyölle lohkeavat illat ja viikonloppuhetket.
– Olen tutkija tämän kevään vain iltaisin ja viikonloppuisin. Ensi kesästä alkaen aikomukseni on jättää erikoistumiseni kokonaan tauolle vuoden ajaksi ja elää vuoden ajan tutkijan elämää, kuvailee samaan aikaan erikoistumista tekevä Launonen.
– Tämä apurahahan on kaikki kaikessa! Se mahdollistaa täydellisen keskittymisen omaan tutkimukseen vuoden ajaksi, mikä on valtavan tärkeä asia nimenomaan väitöskirjan loppuun saattamisen kannalta.
Työrauhaan lisäksi apuraha on kannustava viesti koko tutkimusyhteisöltä.
– Nuoren tutkijan apuraha on mielestäni ennen kaikkea tiedeyhteisön antama tunnustus tieteellisen uran ensiaskeleille ja sen merkitys henkisenä kannustimena on suuri, lisää Tegelberg.
Askel osaksi tutkijayhteisöä
Nuorelle tutkijalle tutkijayhteisö ja oikeaan suuntaan pökkivät ohjaajat ovat kullan arvoisia. Launoselle syventävän tutkielman ohjaaja, dosentti Virpi Harila avasi oven tutkimusmaailmaan.
– Minulle kävi tässä asiassa lottovoitto, koska paikka juuri tähän tutkimusprojektiin oli avoinna minun kannaltani juuri oikeaan aikaan. Meneillä oleva oikomishoidon erikoistumiseni on vain innostanut minua lisää, kertoo Launonen.
Tegelberg kokee myös yhteisön ja kannustuksen ensisijaisen tärkeiksi.
– Nuori tutkija tarvitsee ennen kaikkea mahdollisuuden kokeilla, innostua ja onnistua kannustavien kollegoiden ympäröimänä. Olen kiitollinen saadessani kasvaa tutkijaksi professori Pekka Ylöstalon ja dosentti Tellervo Tervosen ohjaamana, kiittää Tegelberg.
Launonen kannustaa myös muita kysymään aktiivisesti meneillään olevista tutkimushankkeista.
– Tärkeintä on löytää kannustava ja lämmin tutkimusryhmä. Kannattaa olla utelias, innostunut ja oma-aloitteinen – uudet tutkijat toivotetaan mielestäni lämpimästi tervetulleiksi mukaan.
Vaikka tutkijan työ voi olla tasapainottelua useamman työn välillä ja kilpa-ajoa kalenterin kanssa, voi sen nähdä myös voimavarana.
– Mielestäni tutkimustyö ja kliininen työ tukevat hyvin toisiaan. Kliininen työ on antoisaa, tutkimustyö koukuttavaa ja molemmissa on mahdollisuus kehittyä koko ajan, miettii Tegelberg.
Nuoren tutkijan apurahan saajat suosittelevat tarttumaan tutkimusmahdollisuuteen oitis, ja saavat aikaan pitkän listan tutkimustyön hyvistä puolista: kiinnostavaa, tukee kliinistä työtä, kehittää kriittistä ajattelua, mahdollistaa oman alan kehittämisen, ihania ihmisiä, huikeita kokemuksia ja uusia mahdollisuuksia uralle.
– Suosittelen kyllä tutkimuksen tekemistä ihan kaikille! tiivistää Launonen.
Tutkimusapurahat julkistettiin perjantaina 13.3. Apurahajaossa tuettiin useita merkittäviä tutkimushankkeita, joista esimerkkinä ovat Pirkko Pussisen syljen mirobiomia käsittelevä tutkimus ja Timo Sorsan MMP-8-suuhuudetestien arviointitutkimus. Erityisistä nimikkoapurahoista Planmeca Groupin nimikkoapuraha jaetiin kahteen osaan Sanna Järviselle ja Jenni Ristaniemelle. Colgate-nimikkoapurahan sai Milla Pietiäinen tutkimukseen, joka käsittelee suun mikrobiomia terveydessä ja sairaudessa. Lisäksi eri jaostot jakoivat apurahoja alansa tutkimusprojekteihin.
Listan kaikista vuoden 2020 tutkimusapurahoista löydät Apollonian verkkosivuilta: www.apollonia.fi.