Tiede

Suusta terveAlkoholi – vaaraton lemmikki vai uhkaava peto?

25.8.2023Johanna Uittamo
Faaraoiden aikaan viini oli jo yleisesti tunnettu, ja Rooman valtakunnan aikaan viininviljely levisi Saksaan ja Englantiin saakka. Kuva: iStock

Lämmin sauna, tyyni järvi, grillissä paistuva makkara ja kädessä kylmä olut – täydellinen kesäilta? Varsin monelle suomalaiselle näin on. Tiesitkö, että THL:n arvion mukaan alkoholin pitkäaikaishaitoille altistuu yli puoli miljoonaa suomalaista? Tai että työikäisen miehen kuolinsyy on todennäköisesti alkoholiin liittyvä?

Alkoholi kuormittaa terveydenhuoltoa monin eri tavoin. Erityisesti kesäisin päivystykset ovat ruuhkautuneet erilaisten traumojen vuoksi, ja niistä monessa alkoholi on myötävaikuttavana tekijänä. Helsingissä toteutetun tutkimuksen mukaan kasvomurtumapotilaista yli puolet oli alkoholin vaikutuksen alaisena trauman sattuessa.

Muutama vuosi sitten julkaistun yhteispohjoismaisen tutkimuksen mukaan alkoholin ongelmakäyttäjät ovat kolmanneksi yleisin potilasryhmä akuuttilääketieteen päivystyksissä. Alkoholin aiheuttamien sairauksien ja vammojen hoidon laskua ei kukaan tiedä tarkkaan, mutta ottaen huomioon sairauspoissaolot ja aikaiset eläköitymiset puhutaan jopa miljardeista. Kiristyvän taloustilanteen vallitessa täytyy ihmetellä, miten tähän on varaa.

Kun yli 10 vuotta sitten Biomedicumissa havaitsimme, että suun hiivat tuottavat alkoholia sokerista, olimme ensin hämmentyneitä, kunnes hoksasimme, että ilmiö ei varsinaisesti ole uusi. Käymisreaktiota on hyödynnetty tuhansia vuosia, ja viinin historiasta on useita teorioita. Alkuperäksi on ehdotettu esimerkiksi nykyisen Iranin seutua sekä Georgian ja Armenian aluetta niiltä löytyneiden savisten viiniruukkujen perusteella. Myös Kiinan alueella on tehty yli 9 000 vuotta sitten riisipohjaisia alkoholijuomia.

Keskiajalla opittiin myös tislaamaan, mikä mahdollisti vahvempien alkoholijuomien kehittämisen. Suomessa viinan valmistus viljasta tai perunasta yleistyi maatiloilla 1700-luvulla. Kyseistä paloviinaa käytetiin niin juhlajuomana kuin lääkkeenäkin. Katsottiinpa viinan kuuluvan palvelusväen palkkaetuihinkin. Kun valtio alkoi verottaa viinan tekoa, keksittiin pontikka. Pontikka on laittomasti valmistettua viinaa, joka tuotetaan ensin käyttämällä lähes mitä tahansa käymiskelpoista ruoka-ainetta ja sen jälkeen tislaamalla syntynyt tuote.

In vino veritas – viinissä totuus! Sanonta viitannee siihen, että viini vertauskuvainnollisesti löystyttää kielenkantoja ja juoja saattaa höpöttää sivu suunsa. Alkoholi pääsee rasvaliukoisena veri­aivoesteen läpi ja saavuttaa aivokudoksen varsin nopeasti imeytymisen jälkeen. Alkoholi todella uhkaa keskusyksikköämme, ja toimintakyky vähenee annos annokselta. Myös lopullisia ongelmia voi tulla, jos alkoholin juominen riistäytyy jatkuvasti käsistä. Lähimuistin menetys ja liikuntakyvyn vaikeudet ovat hankalia hoidettavia.

Miten hammaslääkärin tulisi sitten alkoholiin suhtautua? Alkoholi aiheuttaa myös lukuisia suun sairauksia, kuten eroosiota ja suusyöpää. Jokaisen hammaslääkärin olisi hyvä muistaa, ettei alkoholi ole pelkästään kallis nautintoaine, jonka myötä pikkujoulusta ja juhannuksesta tulee hulvattomampi, vaan myös todellinen uhka kansanterveydelle. Alkoholin käytöstä tulisi kysyä jokaiselta potilaalta. Skål ja kohti rapujuhlia siis!

Johanna Uittamo
EHL, dosentti, yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto / HUS

Lue myös
Etsitkö näitä?