Yksityisen sektorin työvoimaselvityksestä käy ilmi, että 21 prosenttia yksityishammaslääkäreistä koki potilaiden määrän liian vähäiseksi loka-marraskuussa. Yhdeksän prosenttia puolestaan ajatteli tällöin, että potilaita on liikaa.
– Vaikuttaa siltä, että nyt syksyllä on hoidettu keväällä peruttuja potilasaikoja, eikä varsinaisia uusia potilaita ole juurikaan tullut, sanoo Hammaslääkäriliiton tutkija Jaakko Koivumäki.
Työvoimaselvityksen vastauksista käy ilmi, että kovin kaukana takana tiukat ajat eivät ole: ”Koronan takia pakkolomaa tänä vuonna 5 viikkoa yhtämittaisesti, vaikka vastaanotto olikin auki. Lisäksi vajaatyöllistettynä toiset 5–6 viikkoa. Tappiollisia kuukausia yksi, huonolla tuloksella kaksi. Pieni valtiokonttorin kustannustuki saatiin, ei korvannut liikevaihtoa eikä tappiotakaan, mutta sillä oli psykologinen merkitys.” Näin kertoo eräs kyselyyn vastannut yksityishammaslääkäri.
Liiton ja sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä tekemän työvoimaselvityksen muut tulokset julkaistaan tammikuussa.
Koivumäki selittää osin hyvältä näyttävää tilannetta koronan aiheuttamilla uusilla käytännöillä.
– Potilaiden hoito ottaa enemmän aikaa myös yksityisellä sektorilla, ja siksi harvempi kokee, että potilaita on liian vähän verrattuna tilanteeseen ennen koronaa, vaikka potilaiden määrä ei olisikaan lisääntynyt edellisvuodesta. Laskennallinen tuntiansio on oletettavasti laskenut jonkin verran.
Koivumäen mukaan uusien potilaiden virta vaatisi joko Kela-korvausten nostoa tai muutoksia palvelusetelien myöntämiseen.
– Nyt sen sijaan jonot terveyskeskuksiin näyttävät vain kasvavan, ja siellä työskentelevien hammaslääkärien jaksaminen on todella kovalla koetuksella.
Toipuminen hitainta Länsi-Suomessa
Hammaslääkäriliiton Kelalta saamista toimenpidetilastoista käy ilmi, että parhaiten yksityishammaslääkärien käyntimäärät ovat palautuneet ennalleen Helsingissä ja Uudellamaalla, hitaimmin Länsi-Suomessa.
Tehtyjen suun perustutkimusten (SAA02) määrä väheni huhtikuussa koko maassa käytännössä lähes puoleen (50,8 prosenttia), kun tilannetta verrattiin vuoden 2019 lokakuuhun. Lokakuuhun 2020 mennessä tilanne palautui lähes ennalleen (97,4 prosenttiin). Koko maan keskiarvoa alemmas jäivät sekä Länsi-Suomi että Etelä-Suomi, Helsinkiä ja Uuttamaata lukuun ottamatta.
Tehtyjen kahden pinnan täytteiden (SFA20) määrä romahti huhtikuussa eniten Helsingissä ja Uudellamaalla, lähes puoleen. Myös Länsi-Suomessa romahdus oli koko maan keskiarvoa rajumpi. Koko maassa määrä putosi kolmanneksella.
– Kahden pinnan täyte on yleisin paikkaustoimenpide ja siksi sitä usein, kuten nytkin, käytetään esimerkkitoimenpiteenä. Suun perustutkimus taas liittyy aloitettuihin uusiin hoitojaksoihin, Koivumäki kertoo.
Lokakuuhun 2020 mennessä kahden pinnan toimenpiteiden määrä palautui Helsingissä ja Uudellamaalla ennalleen, jopa ylikin. Koko maan keskimääräisen tilanteen alapuolelle jäivät Pohjois-, Itä- ja Länsi-Suomi.
Marraskuun loppu muutti jälleen yksityishammaslääkärien tilannetta. Lue koko juttu Hammaslääkärilehden numerosta 14/2020.