Kuulumiset hyvinvointialueilta ovat osin dramaattisiakin, ja toisaalta hallitusohjelmassa ratkaisuja haettaessa on kuultu Hammaslääkäriliittoa, kiteytyi liiton paikallistoiminnan neuvottelupäivillä.
Päivien ohjelman avasi kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok.) ajankohtaisella katsauksella siihen, miten suun terveydenhuolto näkyy hallitusohjelmassa.
– Viime hallituskaudella äänestettyä organisaatiota ei muuteta, vaan nyt tehdään korjauksia. On tärkeää, että ehdotatte niitä, Risikko kuvaili lähtötilannetta hallituksen alkumetreillä.
Tilanne on hankala, pulaa on sekä rahasta että henkilöstöstä.
– Meillä on paikoin pulaa hammaslääkäreistä, mutta varsinkin hoitajista ja suuhygienisteistä. Henkilöstöpula on rahapulaa vakavampi. Vuokratyövoima maksaa maltaita ja aiheuttaa eripuraa työyhteisöissä, asialle on pakko tehdä jotain.
Hallitusohjelmassa ykkösasia on Risikon mukaan varsinkin perustason palvelujen saatavuuden parantaminen.
– Te teette ennaltaehkäisevää työtä, te vaikutatte siihen, etteivät suun sairaudet pahene.
Kela-korvauksen korotuksesta Risikko kertoi, että yksityiskohdat eivät vielä ole selvillä, eikä korotuskaan ole valtaisa, mutta on lähtötasoon nähden korotus kuitenkin.
– Toimistomaksuihin korotus ei kuitenkaan saa mennä, tätä on katsottava tarkkaan.
Hoitotakuu mietityttää alueilla
– Aika monia Hammaslääkäriliiton tavoitteita saatiin läpi hallitusohjelmaan, totesi liiton varatoiminnanjohtaja Nora Savanheimo Risikon esityksen jälkeen.
Yksiin kävivät myös varapuhemies Risikon nykytilanteesta esiin nostamat ongelmat ja paikallisosastoille tehdyn kyselyn kautta näkyviin tulleet alueilla mietityttävät asia. Kyselyyn vastasi 23 paikallisosastoa 24:stä.
– 11 osastoa vastasi, että hoitotakuu mietityttää. Samoin askarrutti resurssipula, josta mainitsi lähes puolet paikallisosastoista. Pula on joko tiloista tai henkilöstöstä, tai henkilöstön vaihtuvuus on suurta. Myös palvelusetelit, työhyvinvointi ja taloustilanne ovat nousseet esiin monella alueella.
Savanheimo muistutti, että asioiden esille nostaminen on tärkeää. Vain näin liitto pystyy nostamaan ne esiin edunvalvontatyössään.
Toiminnanjohtaja Henna Virtomaa viittasi Risikon käsittelemään Kela-korvausten korotukseen:
– Asia on meille merkittävä, ja haluamme että myös valmisteltavassa uudessa mallissa on ne elementit, jotka tukevat sitä, että potilaat saavat hoitoa. Lehtikeskustelu on tällä hetkellä tosi kuumaa ja se on hyvä, toivottavasti herätään tekemään muutoksia tilanteeseen. Ammattikunnan jakautuminen kahtia ei ole liiton etu, Virtomaa sanoi.
Paniikkinappula vai omaa toimintaa?
Paikallistoimijoilla oli tilaisuudessa paljon terveisiä hyvinvointialueiden päätöksentekoon. Niitä saivat välitettäväkseen erityisesti omien hyvinvointialueidensa tilannetta esitelleet hammaslääkäri-aluevaltuutetut Tiina Noro ja Pirkko Letto.
Sekä Noro että Letto pitivät palvelusetelikonseptin kehittämistä tärkeänä. Noro näki tässä liiton roolin keskeiseksi yhtenäisten käytäntöjen ja matalan byrokratian mallin eteenpäin viejänä.
– Onhan se huolestuttavaa, että joillain alueilla puolet seteleistä jää käyttämättä. Tämä kertoo, että seteli ei ole helppo käyttäjälle, Letto sanoi.
Tilaisuuden edellä julkisuudessa oli käyty tunteita nostattanutta keskustelua hyvinvointialueiden tekemistä ostoista. Liiton valtuuston varapuheenjohtaja Leo Heinonen vertasi tilannetta paniikkinappulan painamiseen, kun raha sen sijaan pitäisi käyttää oman toiminnan vahvistamiseen. Heinonen toivoi, että aluevaltuutetut vaikuttaisivat asiassa.