Bruksismi on keskushermoston käynnistämä unen tai valveen aikainen puremalihasaktiviteetti, jossa hampaita puristetaan yhteen, narskutellaan tai puremalihastyötä ilman hammaskontaktia. Etiologia on monitekijäinen: genetiikka, psykososiaaliset ja ulkoiset tekijät, kuten stressi, voivat vaikuttaa sen syntyyn.
Seuraukset voivat olla haitallisia, ja niitä ovat esimerkiksi kovakudosten lohkeamat ja purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD). Valvebruksismin etiologia, epidemiologia, liitännäissairaudet ja seuraukset ovat pitkälti tuntemattomia, eikä sille ole kehitetty vakioituja mittarointimenetelmiä. Vaikuttaa siltä, että valvebruksismi on yleisempää kuin unenaikainen bruksismi.
Tutkimuksen tavoite oli selvittää valvebruksismin arviointiin tarkoitettua mobiilisovelluksen terminologian ymmärrystä ja tutkia, parantaako ammattimainen opetus sitä. Toinen tavoite oli kehittää bruksismin seulontamittari. Kolmas tavoite oli mitata valvebruksismin esiintyvyyttä ja yhteyttä TMD:hin TMD-potilailla ja terveillä verrokeilla. Lisäksi selvitettiin, kuinka usein hammaslääkärit arvioivat valvebruksismin esiintymistä ja sen vaikutusta TMD-hoidon tuloksiin.
Ensimmäinen tutkimus toteutettiin Suomessa, Italiassa ja Portugalissa. Osallistujat (n = 307) vastasivat viiteen kysymykseen valvebruksismin terminologiasta. Kyselyä seurasi termien standardoitu opetus, jonka jälkeen kysely toistettiin. Toisessa tutkimuksessa bruksismin seulontaan kehitettiin mittari, jonka koettu validiteetti tutkittiin sen kohderyhmässä. Kolmannessa tutkimuksessa valvebruksismin esiintyvyyttä ja siihen liittyviä oireita mitattiin mobiilisovelluksella ja bruksismin seulontamittarilla TMD-potilailta ja terveiltä verrokeilta. Neljännessä tutkimuksessa analysoitiin retrospektiivisesti 105 TMD-potilaan asiakirjat HUSin suusairauksien poliklinikalta.
Opetuksen jälkeen termien ymmärrys parani sukupuolesta, koulutustasosta ja iästä riippumatta. Bruksismin seulontamittarin koettu validiteetti arvioitiin hyväksi. Valvebruksimi ja siihen liittyvät oireet olivat yleisempiä TMD-potilailla kuin terveillä verrokeilla. TMD-potilailla yleisin toiminto on hampaiden yhteenpureminen, ja he raportoivat valvebruksismista 4,8 kertaa useammin kuin verrokit. Valvebruksismin olemassaoloa arvioitiin vain puolella sairaalapotilaista. Valvebruksismipotilailla stabilisaatiokiskohoito ei ollut tehokasta verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut valvebruksismia.
Terminologian vakioitu opetus on suositeltavaa ennen valvebruksismin arviointiin tarkoitetun mobiilisovelluksen käyttöä, jotta tulokset olisivat luotettavia. Bruksismin seulontamittari on valmis psykometriseen reliabiliteetin ja validiteetin mittaukseen. Bruksismin standardoitua arviointimenetelmää, joka ottaa huomioon eri bruksismiin liittyviä tekijöitä, suositellaan käytettäväksi.
Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien osastolla ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan pää- ja kaulakeskuksen suusairauksien poliklinikalla vuosina 2020–2023.
Awake bruxism – aspects on assessment and management
LAURA NYKÄNEN
HLT, EHL
VASTAVÄITTÄJÄ
Timo Närhi, professori
Turun yliopisto
KUSTOS
Pentti Kemppainen, professori
Helsingin yliopisto
ESITARKASTAJAT
Ritva Näpänkangas, dosentti
Oulun yliopisto
Johanna Tanner, dosentti
Turun yliopisto
OHJAAJAT
Jari Ahlberg, dosentti
Helsingin yliopisto
Daniele Manfredini, professori
Sienan yliopisto, Italia
Frank Lobbezoo, professori
ACTA Amsterdam
Verkkojulkaisun osoite: https://helda.helsinki.fi/items/e80158d4-5e44-42fb-b1e1-e0a36cc14c8f