Hammaslääketieteen ja lääketieteen perustutkinnot saattavat muuttua lähivuosina kaksiportaisiksi.
Tietoja tästä yliopistojen rehtorien ja lääketieteellisten tiedekuntien dekaanien johdolla valmisteltavasta muutoksesta alkoi tihkua tammi-helmikuun vaihteessa. Uudistetussa tutkintorakenteessa hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto kestäisi kolme vuotta ja lisensiaatin tutkinto 2,5 vuotta.
Muutoksen taustalla on yliopistotutkintojen rahanjaon järjestelmä, jossa yliopistoille osoitetaan rahaa myös kandidaatin tutkinnoista. Tavoite on saada hammaslääketieteen tutkinto rahoituksellisesti samalle viivalle muiden tutkintojen kanssa. Toivoa sopii, että opetus- ja kulttuuriministeriön jakamat määrärahat jyvittyvät yliopistojen sisäisissä rahanjakomalleissa tosiasiallisesti hammaslääketieteen opetuksen suoritteiden mukaisesti ja kohdentuvat perusopetukseen, ja ettei esimerkiksi lisensiaattitutkinnon kertoimia vastaavasti alenneta.
Suoraviivaisesti ajateltuna lainsäädännön tarjoaman mahdollisuuden käyttöönotto vaikuttaa näppärältä. Yksinkertaisimmillaan uudistus saattaakin luiskahtaa opintoihin kevyesti, vain järjestelemällä tuttuja palikoita uuteen asentoon. Koska uudistukseen on lähdetty vahvasti yhdestä – vaikkakin tärkeästä – näkökulmasta, voi kuitenkin käydä niinkin, että moni tärkeä, eri osapuoliin vaikuttava seikka jää katveeseen. Suinkaan vähäisin ei ole kysymys siitä, miten uudistus vaikuttaa uudessa tutkinto-ohjelmassa opiskelevaan.
Valmistelussa ensiarvoisen tärkeää on, että opiskelijan näkökulmaa ei sivuuteta. Kuulluksi ja informoiduksi tulemisen tunne uudistuksen suunnittelun riittävän varhaisessa vaiheessa on onnistuneen muutoksen perusta ja rakentaa luottamusta siihen, ettei muutoksella ole ketunhäntiä kainalossaan. Uudistus ei lähtökohtaisesti koske opintonsa jo aloittaneita. Silti nykyisiltä opiskelijoilta löytyy viisaita näkökulmia ja huoliakin, ja niiden kuuleminen auttaa rakentamaan tutkintoa koko profession ja tulevien kollegoiden sekä potilaiden eduksi, laadukkaan opetuksen mahdollisuuksista tai osaamistavoitteista tinkimättä.
Yksi olennainen kysymys on, miten alempaan korkeakoulututkintoon kuuluva kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäytetyö tulevat punoutumaan opintojen loppuvaiheessa kirjoitettavaan tutkielmaan ja kypsyysnäytteeseen sekä kuuden kuukauden mittaiseen syventävään käytännön harjoitteluun palvelujärjestelmässä. Kokonaan uusi väylä ja epäilemättä keskustelu avautuisi, jos HLK-tutkinto antaisi hakukelpoisuuden myös muihin kuin HLL-tutkinto-ohjelmaan. Tämä todennäköisesti lisäisi liikehdintää eri tutkinto-ohjelmien välillä, mutta antaisi turvaa takataskuun niissä tilanteissa, joissa hammaslääkärin ammatti ei esimerkiksi terveydellisten syiden vuoksi olekaan se itselle sopivin tai edes mahdollinen.
Hammaslääketieteen tutkinnon uudistuksessa oleellista on, että vallitsevan rahoituksellisen mutkan oikaiseminen ei lyö korville laadukkaan akateemisen käsityöläisammatin osaamistarpeita. Uudistus ei myöskään saisi lisätä opintojen kuormittavuutta, vaan pikemminkin sen pitäisi auttaa sekä opettajia että opiskelijoita kuormituksen hallinnassa.
Aija Hietala-Lenkkeri
Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri