Perusterveydenhuollon hammaslääkärityövoimaselvitykset ovat osa terveydenhuollon virallista tilastointia. Selvitykset on vuodesta 2005 alkaen tehty sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Hammaslääkäriliiton yhteistyönä. Selvityksen kohteena on sekä terveyskeskusten että yksityisen sektorin työvoimatilanne.
Kun nykymuotoiset selvitykset aloitettiin, oli terveyskeskushammaslääkärivaje usean vuoden ajan yli kymmenessä prosentissa. Vuoden 2011 jälkeen vaje alkoi vähentyä, ja lokakuussa 2019 täyttämättä oli enää 5,0 % terveyskeskushammaslääkärin vakansseista. Luku on mittaushistorian pienin. Vuosi sitten vaje oli 5,8 %.
Vaje on entistä selvemmin rajoittunut tiettyihin yksittäisiin alueisiin. Sairaanhoitopiireittäin selvästi vaikein tilanne oli kyselypäivänä Itä-Savossa ja Etelä-Karjalassa, joissa molemmissa vaje oli peräti 23 %. Kolmanneksi haastavin tilanne oli Satakunnassa, jossa joka kymmenes terveyskeskushammaslääkärin vakanssi oli täyttämättä.
Koko maan osalta vaje (5,0 %) vastaa 101 kokoaikaisen terveyskeskushammaslääkärin työpanosta. Kunnallisen palvelutuotannon vakanssipohja oli kyselypäivänä 2 011 vakanssia. Lisäksi kokonaisulkoistusten piirissä oli noin 90 vakanssia. Osa johtavista hammaslääkäreistä arvioi myös, että vakansseja tulisi olla nykyistä enemmän. Koko maan osalta tämä tarkoittaisi 128 uutta vakanssia.
Terveyskeskushammaslääkärivajeen ohella toinen työvoimaselvitysten päätulos on yksityisen sektorin vapaa kapasiteetti. Yksityishammaslääkäreistä 20 % ilmoitti myyvänsä palveluja terveyskeskuksille. Yksityissektorin vapaa kapasiteetti vastasi loka–marraskuussa 2019 laskennallisesti 178 kokoaikaisen terveyskeskushammaslääkärin työpanosta. Vapaaksi kapasiteetiksi mitattiin vuotta aiemmin 241.
Suomalaisista aikuisista lähes joka toinen käyttää yksityistä sektoria samojen palvelujen saamiseksi kuin mitä terveyskeskus potilailleen tarjoaa. Yksityisen sektorin vapaan kapasiteetin mittaamisen yhtenä tausta-ajatuksena onkin ollut se, että terveyskeskukset hyödyntäisivät sitä nykyistä laajemmin esimerkiksi palvelusetelien avulla.
Yksityishammaslääkäreiltä ja johtavilta hammaslääkäreiltä pyydettiin arviota myös muiden suun terveydenhuollon ammattiryhmien työvoiman saatavuudesta. Isossa kuvassa tilanne oli se, että suuremmissa kaupungeissa oli pulaa hammashoitajista ja pienemmillä paikkakunnilla – usein samoilla alueilla, joilla on myös hammaslääkärivajetta – suuhygienisteistä.
Työvoimaselvityksissä terveyskeskusten tilanteesta kysytään johtavilta hammaslääkäreiltä; kiinnostuksen kohteena on lokakuun ensimmäisen keskiviikon tilanne. Yksityisen sektorin osalta kysely osoitetaan kaikille pää- ja sivutoimisille yksityishammaslääkäreille, jotka ovat Hammaslääkäriliiton jäseniä. Yksityisen sektorin tilannetta ei ole ankkuroitu yhteen päivään, vaan vastaukset kuvastavat yleisemmin vastausajankohdan tilannetta.
Selvityksen tulokset löytyvät kokonaisuudessaan Hammaslääkäriliiton kotisivuilta osoitteesta: http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/liiton-toiminta/tutkimukset-ja-tilastot/tutkimukset/tyovoimaselvitykset.