Hammashoitopelko on yleinen ongelma, joka aiheuttaa hammashoidon välttelyä ja heikentää suunterveyteen liittyvää elämänlaatua. Epäsäännöllinen hammashoito johtaa negatiiviseen kierteeseen, jossa entisestään huonontunut suunterveys lisää hammashoitopelkoa.
Selvitimme tutkimuksessamme hammashoitopelon ja temperamentin välistä yhteyttä. Aiempien tutkimusten mukaan hammashoitopelosta kärsivien temperamenttipiirteet eroavat henkilöistä, jotka eivät pelkää hammashoitoa. Halusimme saada vahvistusta tälle aiemmalle tieteelliselle tutkimustiedolle.
Temperamentti- ja persoonallisuustermejä käytetään yleiskielessä usein lähes synonyymeina. Tieteellisessä kirjallisuudessa persoonallisuus kuvaa ihmisen yksilöllisiä luonteenpiirteitä kokonaisuutena, ja temperamentti viittaa reaktiivisempiin käyttäytymismalleihin osana persoonallisuutta. Temperamenttia voisikin kuvata yksilölliseksi tavaksi reagoida uusiin tilanteisiin, ja sen ajatellaan muuttuvan vain vähän lapsuuden ja nuoruuden jälkeen. Hammashoitopelkoa on todettu useammin niillä, joilla on neuroottinen temperamenttipiirre. Tutkimustietoa on kuitenkin vähän ja se perustuu rajattuihin ja pieniin tutkimuspopulaatioihin.
Tutkimuksessa analysoimme FinnBrain-syntymäkohorttia. Hammashoitopelkoa mitattiin Modified Dental Anxiety Scale -kyselyllä ja temperamenttia Adult Temperament Questionnaire -kyselyllä. Temperamenttisummamuuttujat ja niiden alaluokat olivat negatiivinen affektiivisuus (pelkääminen, turhautuminen, surullisuus ja epämukavuuden tunne), kontrollointikyky (toiminnan hallinta, huomion suuntautuminen ja tunteiden hallinta), ulospäinsuuntautuneisuus (sosiaalisuus, viehtymys voimakkaisiin ärsykkeisiin, myönteisten tunteiden kokeminen) ja herkkyys aistimuksille (havaintoherkkyys, herkkyys tunteille sekä herkkyys mielikuville ja mielleyhtymille). Kohortissa 1 106 äidin ja 544 isän vastaukset sopivat analysoitaviksi. Hammashoitopelon ja temperamentin välisen yhteyden tutkimista varten vakioitiin vastaajan ikä, koulutustausta, yleinen ahdistuneisuus ja masentuneisuus.
Negatiivinen affektiivisuus oli yhteydessä suurempaan hammashoitopelkoon (naiset β = 1,10; 95 % CI 1,06–1,15, miehet β =1,11; 95 % CI 1,05–1,18), ja kontrollointikyky pienempään hammashoitopelkoon (naiset β = 0,95; 95 % CI 0,92–0,99, miehet β = 0,90; 95 % CI 0,85–0,95). Voimakkaasta hammashoitopelosta kärsivillä kontrollikyvyn yhteys pelkoon hävisi, mutta naisilla ulospäinsuuntautuneisuus nousi esiin voimakkaalle hammashoitopelolle altistavana tekijänä (OR = 1,50; 95 % CI 1,01–1,47).
Aiemmista tuloksista poiketen yleinen ahdistuneisuus ja masentuneisuus eivät olleetkaan yhteydessä hammashoitopelkoon, kun niitä tässä tutkimuksessa ensi kertaa katsottiin temperamenttipiirteiden kanssa.
Tutkimuksemme vahvuutena on aiempia julkaisuja suurempi ja heterogeenisempi tutkimuspopulaatio. Tulokset vahvistavat aiempaa käsitystämme hammashoitopelkoon vaikuttavista temperamenttipiirteistä. Jatkotutkimusta tarvitaan ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden sekä hammashoitopelon ja temperamentin syy-seuraussuhteiden selvittelyyn.
Kliinikon työtä helpottaa tieto siitä, että vaikkei potilaan temperamenttia voi muuttaa, aiemmin hyväksi todetut pelon hoitokeinot, kuten pelosta kysyminen, kontrollin tunteen lisääminen ja aktiivisten rentoutusmenetelmien käyttö, auttavat niitä, joilla on hammashoitopelolle altistava temperamentti.
Associations between temperament dimensions and dental anxiety in parents of the FinnBrain Birth Cohort Study
Juuso Arkkila1, Auli Suominen1, Saara Nolvi2,3, Kari Rantavuori4,5, Hasse Karlsson3,6,7, Linnea Karlsson3,6,7, Satu Lahti1,3,6
1Sosiaalihammaslääketiede, Turun yliopisto
2Turun ihmistieteiden tutkijakollegium (TIAS), Psykologian ja logopedian laitos, FinnBrain-tutkimus, Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala
3FinnBrain-tutkimus, Kliininen lääketiede, Turku Brain and Mind Center, Turun yliopisto
4Lasten hammashoito ja oikomisoppi, Turun yliopisto
5Plastiikkakirurgian ja HUSUKE-poliklinikka, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala
6Väestötutkimuskeskus, Turun yliopisto
7Psykiatria, Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen sairaala
Eur J Oral Sci 2022; 130: e12897. Julkaistu verkossa 18.9.2022.
doi: 10.1111/eos.12897