Suusairaudet saattavat heikentää työttömien työllistymistä. Todellakin – suusairauksiin liittyvät kivut, epämukavuus, esteettiset haitat ja häpeä saattavat heikentää terveyttä, elämänlaatua ja sosiaalista hyvinvointia, millä on oletettavasti vaikutusta myös ihmisen työllistymiseen.
Voidaan siis perustellusti arvella, että suunterveyden kohentamisella saatetaan pystyä edistämään työttömien työllistymistä. Koska luulo ei ole tiedon väärti, tanskalaiset Kööpenhaminan yliopiston tutkijat selvittivät asiaa satunnaistetulla kokeella.
Tutkimuksessa satunnaistettiin 257 pitkäaikaistyötöntä kontrolli- ja interventioryhmään. Tutkittavat olivat kööpenhaminalaisten työvoimatoimistojen asiakkaita. Interventioryhmä sai henkilökohtaisesti räätälöityä suun terveydenhuollon palveluohjausta, eli tietoa suun terveydenhuollon palveluista sekä motivointia ja lisäksi apua sekä ajanvaraukseen että suunhoidon kustannuksia varten tarkoitetun taloudellisen tuen hakemiseen. Kontrolliryhmä sai tavanomaista työvoimatoimiston palvelua. Tutkijat seurasivat kansallisista rekistereistä osallistujien työllistymistä ja työttömyysetuuksien saamista puolentoista vuoden ajan.
Tulokset osoittivat, että puolentoista vuoden kuluttua interventioryhmässä hieman suurempi osa kuin kontrolliryhmässä oli taloudellisesti omavaraisia (tuli toimeen ilman työttömyysetuuksia) tai osallistui työvoimakoulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan (68,2 % vs 59,5 %). Viikkoina mitattuna tämä tarkoitti noin 5 viikon (95 %:n luottamusväli 0,02–9,99) lisäystä osallistumisessa työmarkkinoihin seuranta-aikana (puolitoista vuotta on 78 viikkoa). Lisäksi interventioryhmästä selvästi suurempi osa haki korotettua taloudellista tukea suunhoidon kustannuksiin ensimmäisen kuuden kuukauden aikana (46,4 % vs 7,2 %).
Tulosten mukaan pitkäaikaistyöttömien osallistumista työmarkkinoihin voitiin jonkin verran edistää yksilöidyllä suunterveyden palveluohjauksella. Tutkijat muistuttavat kuitenkin, että tuloksia voi olla hankala yleistää esimerkiksi niihin, jotka kieltäytyivät tutkimuksesta, koska he eivät ole ehkä yhtä vastaanottavaisia tai kiinnostuneita.
Tutkimuksessa ei myöskään selvitetty muita mahdollisia hyödyllisiä vaikutuksia, joita interventiolla saattoi olla esimerkiksi terveyteen, elämänlaatuun, sosiaaliseen hyvinvointiin tai itsevarmuuteen. Työllisyyteen liittyviä mittareita ei kannata unohtaa suunterveydenhuollon interventioiden vaikutusten arvioinnissa.
Sigsgaard AM, Bolvig I, Jensen KD, Altmann S, Hede B, Øzhayat EB. Oral health promotion and labour market prospects of socially disadvantaged and unemployed people – a randomised controlled trial. Scandinavian Journal of Public Health. 2022. doi:10.1177/14034948221092577