Hammaslääkäriliiton uusi valtuusto kaudelle 2025–2028 valitaan vaaleilla marraskuussa. Hammaslääkärilehti kysyi kahdelta nykyiseltä valtuutetulta, mikä valtuustossa on parasta ja miksi kannattaa lähteä ehdokkaaksi.
– Antoisinta on ollut mahdollisuus tavata ja tehdä yhteistyötä eri puolilta Suomea tulevien kollegojen kanssa, kertoo HLL Sami Karisalmi. Hän työskentelee sairaalahammaslääkärinä Kymenlaakson keskussairaalan suu- ja leukakirurgian osastolla ja pitää yksityisvastaanottoa Lahdessa.
Valtuutettuna aiemmin toiminut kollega innosti Karisalmen mukaan neljä vuotta sitten.
– En nähnyt syytä kieltäytyä, hän hymyilee.
Vuoden 2024 lopussa päättyvä valtuustokausi on ollut kiinnostavaa ja hammaslääkärien edunvalvonnan kannalta myös tapahtumarikasta aikaa. Kauteen on mahtunut esimerkiksi koronan aiheuttamat poikkeusolot, vaikuttamista sote-uudistuksen suuntaan ja hyvinvointialueiden aloitus.
Hyvät mahdollisuudet vaikuttaa
– Olen valtuustossa huomannut, kuinka samansuuntaisesti me jäsenet ajattelemme. Meillä on suhteellisen pienenä liittona myös merkittävästi arvo- ja vaikutusvaltaa yhteiskunnassa, esimerkiksi lainsäädännön uudistamisessa, Karisalmi tiivistää.
Hammaslääkärien työhyvinvointia koskevat asiat ja mahdollisuus parantaa niitä on tuntunut erityisen mielekkäältä. Hyvinvointialueiden haastava tilanne innosti häntä tekemään myös valtuutetun aloitteen liiton uudesta kyselytutkimuksesta, jolla seurataan alueiden toiminnan vaikutuksia kollegakuntaan.
– Tietoa voidaan hyödyntää hammaslääkärien edunvalvonnassa, kun aikasarja valmistuu. Toinen juuri nyt erityisen kiinnostava asia on teknisten apuvälineiden käytön lisääminen hammaslääkärin työssä, tosin siihen on valtuustosta käsin rajoitetummat vaikutusmahdollisuudet.
Valtuustoa hän kehittäisi ohjaamaan liiton toimintaa vielä entistä pitkäjänteisemmin.
– Vastaanotolla kuvailen usein potilaille, kuinka erilaisia rakenteita suunniteltaessa ”hammaslääketieteellisen kvartaalin” pituus on 25 vuotta, ei kolme kuukautta. Samalla aikaperspektiivillä tulisi niin liiton kuin yhteiskunnan toiminnan ohjaamisessa tähtäin asettaa merkittävissä asioissa vuosikymmenten päähän, Karisalmi
pohtii.
Yhteistyötä yli sektorirajojen
Toista kautta valtuutettuna toimiva HLL Aija Kalmari halusi ensimmäisen kauden positiivisten kokemusten jälkeen jatkaa ammattikunnan yhteistä työtä. Helsinkiläinen terveyskeskushammaslääkäri on ollut valtuutettu vuodesta 2016. Kalmari toimii myös luottamusmiehenä ja varapääluottamusmiehenä.
– Pidän tärkeänä yhteistyötä yli sektorirajojen, mutta julkisen sektorin kehittäminen ja edunvalvonta sekä koulutukselliset asiat ovat minulla ytimessä, hän kertoo.
Parasta valtuutettuna on ollut huomata voivansa vaikuttaa ammattikunnan asioihin.
– Yhdelläkin ihmisellä on merkitystä, ja ympärilleen voi löytää samanmielisiä, jolloin asioita saa tapahtumaan.
Konkreettinen teko on ollut Hammaslääkäriliiton uuden erityispätevyyden perustaminen. Erityistarpeisen henkilön suun terveydenhoidon erityispätevyys syntyi, kun Kalmari teki asiasta aloitteen vuoden 2021 syysvaltuustossa. Seuraavana syksynä uusi erityispätevyys käynnistyi.
– Aloitteen hyväksyminen ja eteenpäin vieminen on ollut minulle suuri asia, voisi melkein sanoa elämäntehtävä, koska olin erityispätevyydestä puhunut ensimmäisiä kertoja jo lähes 20 vuotta sitten.
Valtuustossa saa hänen mukaansa valtavasti tietoa pintaa syvemmältä, koska mukana on kollegoita kaikilta sektoreilta ympäri Suomea.
– Muiden näkemykset avartavat omaa ajattelua. Mahtavaa on ollut myös huomata, kuinka fiksuja ja sanavalmiita nuoria meillä on opiskelijajäsenistä lähtien.
Parannetaan asioita yhdessä
Aija Kalmari ja Sami Karisalmi kannustavat kollegoita lähtemään rohkeasti ehdokkaaksi ensi syksyn vaalissa.
– Valtuutettuna pääset aitiopaikalle seuraamaan liiton ydintoimintaa. Saat kontakteja kollegoihin ympäri Suomea ja tutustut aktiivisiin ihmisiin, jotka vievät yhteisöä eteenpäin.
Tämä syventää ymmärrystäsi vaikuttamisorganisaatiosta ja demokraattisesta päätöksenteosta. Saatat oivaltaa, että asioiden muuttaminen paremmaksi vie aikaa, mutta se on täysin mahdollista, Karisalmi rohkaisee.
Erityisesti nuorten kollegojen on Kalmarin mukaan tärkeä nähdä päätöksenteon taustalle ja saada oma mielipiteensä esiin.
– Valtuustotyö on merkityksellistä, olemmehan liiton ylin päättävä elin. Yksittäinen valtuutettu ei joudu koskaan kohtuuttoman työtaakan alle, ja lisäksi valtuuston kokoontuminen tuo mukavaa vastapainoa arkeen.
Vaikuttajaksi valtuustoon
- Hammaslääkäriliiton valtuusto on 40 jäsenen muodostama ylin päättäjä, joka linjaa liiton toimintaa ja edunvalvontaa. Valtuustoon valitaan 36 varsinaista jäsentä ja 4 opiskelijajäsentä.
- Valtuusto 4-vuotiskaudelle 2025–2028 valitaan sähköisellä jäsenvaalilla 21.10.–12.11.2024.
- Ehdokkaaksi voi asettua 22.9.2024 mennessä.
- Jäsenen äänioikeus ja vaalikelpoisuus vahvistetaan 20.8. Muista liittyä liiton varsinaiseksi jäseneksi tai opiskelijajäseneksi tätä ennen, jotta voit lähteä ehdolle ja äänestää. Jäsenet hyväksyy liiton hallitus, jonka seuraava kokous on 11.6.
- Liiton vaalisivut avataan kesäkuussa (viikolla 24), sivuilta löytyvät vaalin aikataulut, ehdokasasettelun ohjeet ja -lomakkeet. Seuraa liiton vaaliviestintää myös Hammaslääkärilehdessä ja some-kanavissa.
- Valtuustoon on hyvä saada koko jäsenistöä edustava monipuolinen joukko hammaslääkäreitä, jotka ovat työuran ja elämän eri vaiheissa, työskentelevät eri puolilla maata erilaisissa työpaikoissa julkisella ja yksityisellä sektorilla niin työsuhteessa kuin yrittäjinä ja ammatinharjoittajina. Opiskelijoilla on myös valtuustossa edustajat.
- Valtuutettuna pääset vaikuttamaan liiton ja ammattikunnan asioihin sekä hammaslääkärien työelämän tulevaisuuteen.
- Lisätietoa ehdokkaaksi lähtemisestä: järjestöpäällikkö Ira Peurakoski, ira.peurakoski@hammaslaakariliitto.fi