Valviran tuore linjaus laillistamismenettelyistä ei koskekaan Latviassa opiskelevia, toisin kuin virasto aiemmin kertoi. Linjaus koskee sellaisessa toisessa EU/ETA-valtiossa opiskelevia, jossa ammatinharjoittamisoikeuden saaminen edellyttää tutkinnon suorittamisen jälkeistä harjoittelua. Hammaslääkäriliiton Latviasta saamien tietojen mukaan hammaslääkärin ammattioikeuksien saaminen Latviassa ei edellytä tutkinnon jälkeen suoritettavaa harjoittelua.
Hammaslääkäriliitto on ollut yhteydessä tilanteesta huolestuneisiin tutkintoa Latviassa suorittaviin suomalaisiin, jotka luonnollisesti olivat tiedosta erittäin helpottuneita.
Valvira linjasi huhtikuun lopussa, että toisessa EU/ETA-valtiossa suoritettu hammaslääkärin koulutus ei enää mahdollista rajoitettua ammatinharjoittamisoikeutta käytännön palvelun suorittamiseksi Suomessa. Tällöin kerrottiin, että harjoittelun jälkeinen tutkinto vaaditaan ainakin Latvian, Liettuan, Puolan ja Italian hammaslääketieteen koulutusohjelmissa. Näistä Latvian Riian suosio hammaslääketieteen opiskelukohteena on noussut nopeasti.
– Ulkomailla hammaslääketiedettä opiskelevat suomalaiset suorittavat tutkinnon usein englanniksi. Jos opiskelumaassa laillistaminen edellyttää tutkinnon jälkeistä harjoittelua ja opiskelija ei osaa opiskelumaan kieltä, muutos asettaa opiskelijan hankalaan asemaan, toteaa Hammaslääkäriliiton neuvottelupäällikkö Lotta Lax.
– Aiemmin tässä tapauksessa harjoittelun on voinut suorittaa Suomessa. Jotta se olisi mahdollista myös jatkossa, tarvittaisiin esimerkiksi vastaava muutos ammattihenkilölakiin, kuin mitä lääkärien osalta on tehty joitakin vuosia sitten.
Valviran nyt tekemä muutos johtuu vuonna 2011 toteutetusta ns. kaksoislaillistuksen purkamisesta. Valvira katsoo, että käytännön palvelua koskevan säännöksen kumoutumisesta on nyt kulunut niin pitkä aika, että säännöksen perusteella ei voida enää toimia. Muutos ei koske tutkinnon suorittajia niissä EU/ETA-alueen maissa, joissa käytännön harjoittelu sisältyy tutkintoon Suomen tapaan.