EDSA:n eli European Dental Students’ Associationin kevätkonferenssi järjestettiin tällä kertaa Istanbulissa Turkissa huhtikuun lopulla. Reissu oli jälleen kerran antoisa kokemus, josta riittää niin kerrottavaa, upeita muistoja kuin univelkaakin.
Viikko sisälsi enemmän ja vähemmän virallista osuutta, vanhoja ja uusia kavereita, lukemattomia luentosalissa ja luokkahuoneissa istuttuja tunteja, monen monta kebabrullaa sekä tietenkin myös Istanbulin nähtävyyksiin tutustumista. Päiväohjelma oli täynnä luentoja, äänestyksiä ja työpajoja, kun taas iltaisin oli vuorossa juhlaa jos jonkinmoista. Mieleenpainuvin näistä oli perinteinen Edsavision eli Euroviisujen EDSA-versio, jossa kyse ei kuitenkaan ole kilpailusta vaan hyvästä meiningistä.
Näin kolmoskurssin kandidaatille konferenssin sponsorien järjestämät työpajat tarjosivat kurkistuksen aiheisiin ja menetelmiin, joita emme ole omissa opinnoissamme ainakaan vielä päässeet käsittelemään. Näistä itselle mielenkiintoisin oli bone augmentation -aiheinen työpaja, jossa pääsimme poraamaan niin mandibulaa kuin kananmunan kuortakin.
Vaikka työpajoista kertyi oppeja matkaan ja Istanbul on kaupunkina upea, konferenssin suurinta antia ovat kuitenkin ehdottomasti kohtaamiset muiden Euroopan maiden denttarien kanssa. Etenkin norjalaisten, romanialaisten ja bulgarialaisten opiskelijoiden kanssa ystävystyin ja toivon, että pidämme yhteyttä jatkossakin.
Vaikka reissussa oltiinkin, pyörivät monet keskustelut kuitenkin koulun ympärillä. On nimittäin aidosti kiinnostavaa ja myös opettavaista kuulla, miten sama koulutus on muualla rakennettu ja miten käytännöt saattavat suurestikin erota toisistaan. Viikon ajan näitä keskusteluja lukemattomista eri maista tulevien opiskelijoiden kanssa käyneenä arvostus omaa koulutusta kohtaan kasvoi monelta eri kantilta. Luonnollisesti oli kuitenkin myös niitä aiheita, joista jäin miettimään, voitaisiinko meillä ottaa mallia muualta.
Tapahtumantäyteisen viikon jälkeen oli mukava palata oman kodin rauhaan muistoja ja uusia ystäviä rikkaampana. Täyteen pakatut käsimatkalaukut eivät olisi shoppailulle antaneet periksi, mutta katukojuista tarttui silti mukaan useampi pari hauskoja sukkia klinikkakäyttöön syksyä odottamaan.
Suosittelen EDSA:n konferenssireissuja lämpimästi kaikille opiskelijoille, joilta löytyy uteliaisuutta kansainvälistä toimintaa kohtaan. Mukaan voi lähteä matalalla kynnyksellä, eikä matkaan lähteminen edellytä aktiivisuutta SHOL:ssa tai oman yliopiston kandiseurassa. Niin kuin monessa muussakin asiassa elämässä, reipas asenne, halu oppia ja ripaus seikkailumieltä riittävät.
Wilma Wessman
Kirjoittaja on kolmannen kurssin denttari Helsingistä.