Kun on vastuuhenkilönä siellä sun täällä, tuntuu välistä, että pitäisi olla kahdessa tai kolmessa paikassa yhtä aikaa, kuvailee Oulun yliopistossa oikomishoidon opinnoista vastaava yliopistotutkija, dosentti Virpi Harila. Hammaslääkärilehti seurasi Harilan alkusyksyä päiväkirjamerkintöjen pohjalta.
9.8. Palasin töihin perjantaina, joten lasku arkeen oli aika pehmeä. Tälle päivälle oli sovittuna suunterveyden tutkimusprojektiin liittyvä kokous, jossa oli edustaja kaikista hammaslääketieteen oppiaineista.
Katsoin myös kandeilta kesällä tulleita kysymyksiä. Minulla on parikymmentä kandia, joiden syventävien opintojen tutkielmia ohjaan – on mukavaa, että oppiaineemme on suosittu. Oulussa ei ole professuuria oikomishoidossa, vaan minä olen oikomishoidon vastuuhenkilö ja vastaan sekä perus- että erikoistumisopinnoista.
Olen havainnut hyväksi vähän katsella kesällä maileja. Sitten kun palaa töihin, ei ole täysi kaaos odottamassa. Heinäkuussa piti esimerkiksi saada hyväksytyksi yksi tiedeartikkeli, joka ei voinut odottaa.
Kesälomalla tehtiin viisi muutaman päivän reissua muun muassa Pohjois-Norjaan ja Kilpisjärvelle. Oli hyvä, ettei joka paikassa netti toiminut, niin ei aina voinut katsoa sähköposteja. Ihan hyvin pääsin lomalla irti töistä.
13.8. Työskentelen yksityisvastaanotolla yhden illan viikossa Oulun Terveystalolla. Aloitin siellä vuosituhannen vaihteessa, ja teen pääsääntöisesti aikuisten oikomishoitoa. On mukavaa, kun on ehtinyt tutustua potilaisiin – nyt osa heistä tuo omia lapsiaan minulle hoitoon.
Tein aiemmin pari kolmekin iltaa viikossa yksityistä, mutta enää ei millään kerkeä. Yliopiston resurssit ovat pienentyneet niin paljon, ettei virka-aika oikein riitä, vaan töitä pitää tehdä välillä illallakin.
14.8. Lensin Helsinkiin apurahatoimikunnan kokoukseen. Tietokone oli mukana, niin matkoillakin pystyi tekemään töitä. Olen Väestöterveyden tutkimusyksikön varajohtaja, joten lähetän päivässä kymmeniä sähköposteja ja palavereja tulee usein lyhyelläkin ajalla.
Välillä tuntuu, kun on vastuuhenkilönä siellä sun täällä, että pitäisi olla kahdessa tai kolmessa paikassa yhtä aikaa. Kun aloitin työt yliopistolla noin 20 vuotta sitten, oikomishoidossa oli professori ja kolme senioria sekä assistentteja. Silloin pystyi jakamaan tehtäviä. Nyt on minä ja yksi yliopisto-opettajan vakanssi. On huono omatunto, kun voi olla vain yhdessä paikassa kerrallaan. Opiskelijoilta olen kuitenkin oppinut arvostamaan myös vapaa-aikaa.
Lue koko juttu Hammaslääkärilehdestä 10/2024.