Sydän- ja verisuonitautien riskin vähentäminen on lääketieteen haaste, ja uusia hoitokeinoja kehitetäänkin koko ajan. Hiljattain Suomenkin markkinoille saatu ikosapenttietyyli (Vazkepa®, Amarin Pharmaceuticals) on lääke, joka puree erityisesti kohonneisiin triglyseridiarvoihin.
Ikosapenttietyylin on todettu laajoissa tutkimuksissa merkitsevästi vähentävän sydän- ja verisuonisairauksien päätetapahtumia, kuolleisuutta sekä sydän- ja aivoinfarkteja statiinihoitoa saavilla potilailla. Ikosapenttietyyli on tarkoitettu potilaille, joille statiinihoito ei riitä riskin pienentämiseen (1).
Suunterveyden kannalta on huomioitava tähän lääkkeeseen liittyvä lievästi lisääntynyt verenvuotoriski, joka tutkimusten mukaan on noin 11 % verrattuna plaseboon (2). Vuotoriski on huomioitava varsinkin, mikäli potilaalla on lisäksi jokin antitromboottinen lääke, mikä tietenkin jo sinänsä on riski.
Ikosapenttietyyli kuuluu omega-3-rasvahappojen ryhmään ja on kalaöljyperäinen valmiste. Vanhemmat kollegat muistanevat lapsuuden pahanmakuisen kalanmaksaöljyn – samoista tehomolekyyleistä on kyse!
On syytä muistaa, että myös terveyskauppojen kalaöljyvalmisteet voivat aiheuttaa pitkittynyttä verenvuotoa toimenpiteiden yhteydessä. Niidenkin käyttöä on siis potilaan anamneesissa syytä tiedustella.
Lisääntynyt vuototaipumus johtuu näiden valmisteiden verihiutaleita vähentävästä vaikutuksesta sekä vaikutuksesta myös trombosyyttien toimintaan. Siitä seuraa annosriippuvainen vuoto- ja hyytymisaikojen pidentyminen. Raja-arvona pidetään 2 grammaa omega-3-rasvahappoja päivässä. Vazkepa-kapseli sisältää 999 mg ikosapenttietyyliä. Kannattanee siis olla valppaana, jos potilas käyttää kyseistä lääkevalmistetta – tai omega-3-rasvahappoja.
Toisaalta omega-3-rasvahappojen on tutkimuksissa todettu edesauttavan parodontiitin hoitoa, mikä voi tuntua ristiriitaiselta. Selitys piilee näiden aineiden anti-inflammatorisessa tehossa, jonka ajatellaan auttavan haavan paranemista ientaskuissa. Tästä on hiljattain ilmestynyt kaksi meta-analyysia, joiden tulokset puoltavat omega-3-rasvahappojen käyttämistä parodontiitin hoidon tukena (3, 4). Kysymys on siis tasapainoilusta anti-inflammatorisen ja vuotoriskiä kohottavan vaikutuksen välillä.
Jukka H. Meurman
Kirjallisuus:
1. Visseren ym. ESC guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. Eur Heart J 2021; 42:3227–37. doi: 10.1093/eurheartj/ehab484.
2. Djuric ym. Pros and cons of long-chain omega-3 polyunsaturated fatty acids in cardiovascular health. Annu Rev Pharmacol Toxicol 2023; 63: 383–406. doi: 10.1146/annurev-pharmtox-051921-090208.
3. Heo ym. Supplemental or dietary intake of omega-3 fatty acids for the treatment of periodontitis: a meta-analysis. J Clin Periodontol 2022; 49: 362–377. doi: 10.1111/jcpe.13603.
4. Castro ym. Does the use of omega-3 fatty acids as an adjunct to non-surgical periodontal therapy provide additional benefits in the treatment of periodontitis? A systematic review and meta-analysis. J Periodontal Res 2022; 57: 435–447. doi: 10.1111/jre.12984.