Terveyden edistäminen vaatii tekoja ja tekijöitä kaikilla rappusilla potilaskohtaamisista poliittiseen päätöksentekoon. Professori Satu Lahti ja tohtori, erikoishammaslääkäri, ylihammaslääkäri Jaakko Anttila kannustivat Apollonia Symposium -luennoillaan kaikkia löytämään oman tapansa panostaa suusairauksien ehkäisyyn.
Lahden mukaan on olemassa vain yksi terveys, jonka osa suunterveys on. Samalla myös suusairauksien ennaltaehkäisyyn tarvitaan laajemmin ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä maapallon kantokyvyn rajoissa. Lähtökohdat eivät ole kaikille ihmisille samat, ja terveyden sosiaaliset määrittäjät vaihtelevat, siksi terveyden edistämisen toimintatapojenkin on vaihdeltava.
Tärkeää on myös miettiä tekemisen kohdentamista.
– Järjestelmä voi koettaa tasata terveyseroja. Mutta, mikä on oikea keino: kaikille saman verran vai oikeudenmukaisesti tarpeen mukaan tai rakenteellisesti tasa-arvoisesti kaikille, pohtii Lahti.
Kuka, mitä, missä?
Arjessa ammattilaiset neuvovat potilaita ja tekevät kliinisiä toimenpiteitä vastaanotolla. Kun resurssit ovat rajalliset, joudutaan valitsemaan, laitetaanko panokset toimiin, joista on eniten hyötyä, kuten tupakkainterventioon, tai kohdennetaanko toimia tasapuolisesti tai esimerkiksi korkean riskin potilaisiin. Anttila muistuttaa, etteivät kaikki toimet välttämättä vähennä terveyseroja.
– Terveyskasvatus voi jopa lisätä terveyseroja, sillä korkeasti koulutetut tekevät taas pienen muutoksen parempaan. Ne, jotka tarvitsisivat
hoitoa eniten, eivät edes saavu vastaanotolle.
Kun portaita astutaan ylemmäs, pyritään vaikuttamaan useamman henkilön terveyskäyttäytymiseen esimerkiksi kampanjoin, muita ammattilaisia kouluttamalla tai koulu- ja päiväkotivierailuilla. Viestit voivat tulla myös sosiaalisen median kautta tai mielipidekirjoituksina.
Seuraavalla askelmalla ollaan vaikuttamassa terveelliseen elinympäristöön, jotta terveellisen valinnan tekeminen olisi helpompaa. Keinona voi olla työpaikan savuttomuus, ruokasuositusten noudattaminen, fluori juomavedessä tai urheiluseurat suosittelemassa vettä suoritusjuomana. Hyvä esimerkki on myös suositus makeiden tuotteiden myynnin rajoittamisesta kouluissa, joka tutkitusti paransi ruokatottumuksia, vähensi napostelua ja lisäsi kouluruuan syöntiä – eikä lisännyt terveyseroja.
Terveelliset elinympäristöt eivät synny ilman toimijuutta ja päätöksentekoa joko alueellisella, kansallisella tai EU-tasolla. Päätöksillä voidaan muokata terveellisempiä ympäristöjä tai vaikuttaa suoraan terveyskäyttäytymiseen nostamalla verotuksella epäterveellisten tuotteiden hintoja tai rajoittamalla myyntiä.
– Itse näkisin tärkeänä epäterveellisten tuotteiden verotuksen – sokeriveron. Sokeri kuormittaa niin paljon meidän järjestelmäämme. Tämä tasaisi myös terveyseroja, sanoo Anttila.
Lainsäädäntö voi olla myös kaksiteräinen miekka.
– Kun lainsäätäjät tekivät valinnan laittaa nikotiinipussit tupakkalakiin vain rajoituksin, tuli meille tuhansia uusia laillisia myyntipaikkoja ja tuotteiden välittäminen helpottui alaikäisille.
Vuoden 2023 lakimuutoksen jälkeen nikotiinipussien käyttö on yleistynyt nuorilla ja aikuisilla.
– Jokaisella hammaslääkärillä on tärkeä rooli terveyden edistämisessä, ja keinoja on monia. Ottakaa sitä roolia, kehottaa Anttila.