Hammaslääkärit tarvitsevat lääketietoa useimmin yhteisvaikutuksista, vasta-aiheista, annostuksesta, käyttöaiheista ja haittavaikutuksista, käy ilmi Lääketietokeskuksen ja Hammaslääkäriliiton kyselystä.
Lisää lääketietoa vastaajat kaipasivat esimerkiksi antibiooteista, suun kautta otettavista kipulääkkeistä, sedatiiveista ja paikallispuudutteista.
Tietoa kaivattiin varsinkin yhteisvaikutuksista – esimerkiksi sedatiivien tai puudutteiden yhteisvaikutuksista trisyklisten antidepressanttien, tulehduskipulääkkeiden ja psyykenlääkkeiden kanssa sekä vaihtoehtoisen lääkkeen löytämisestä, jos jokin yhdistelmä ei sovi potilaalle.
Vaikeinta tiedon löytäminen oli ollut yhteisvaikutuksista, luustolääkkeistä ja/tai osteonekroosia aiheuttavista lääkkeistä sekä haittavaikutuksista ja verenvuotoriskin aiheuttavista lääkkeistä.
Tietoa hammaslääkärit etsivät tavallisimmin lääkkeen määräämisen yhteydessä tai hoidon aikaisessa tilanteessa. Noin kolmannes vastaajista etsi lääketietoa viikoittain ja pieni osa useita kertoja viikossa tai päivittäin.
Lääketietoa vastaajat hakivat useimmiten Terveysportista (62 %). Muita eniten mainittuja tietolähteitä olivat esimerkiksi Pharmaca Fennican verkkopalvelut sekä Terveyskirjasto ja Käypä hoito -suositukset. Tietolähteen valintaan vaikutti erityisesti käytön helppous, nopeus ja tuttuus.
Hammaslääkärien määräämä ja rutiininomaisesti tuttu lääkevalikoima on melko suppea.
– Lääketiedon lähteen tulisikin ottaa huomioon hammaslääkärin työn erityispiirteet. Lähteen tulisi olla mahdollisimman helppo- ja nopeakäyttöinen. Tiedon tulisi löytyä selkeästi hyödynnettävässä muodossa ja olla kätevästi saatavilla, jotta siitä olisi hyötyä arkityön kiireessä, sanoo asiantuntijahammaslääkäri Anna Chainier Hammaslääkäriliitosta.
Keväällä toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 65 liiton jäsentä. Vastaajista noin 70 prosentilla oli työkokemusta yli kymmenen vuotta. Julkisessa suun terveydenhuollossa työskenteli 55 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 40 prosenttia. Hammaslääkärien lääketietokysely toteutettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran.
Uusia toiveita lääketiedosta
Kyselyllä selvitettiin myös hammaslääkärien lääketietoon liittyviä kehittämistarpeita ja koulutustoiveita.
Tarkempaa tietoa lääkkeen vaikutuksen alkamisajasta ja kestosta kaipasivat lähes kaikki vastaajat (n. 90 %). Noin 80 prosenttia kokisi hyödylliseksi, jos käytössä olisi enemmän tietoa erityisluvallisista lääkkeistä ja ex tempore -valmisteista.
Lääkkeiden haittavaikutuksia visualisoivan potilasneuvonnan työkalun kokisi hyödylliseksi noin 60 prosenttia.
Lisäksi toivottiin lääketietokoulutuksia päivitetyistä hoitokäytännöistä ja uusista lääkkeistä sekä kertauskoulutuksia hammaslääkärien määräämistä lääkkeistä ja vaikean tai kroonistuneen kivun lääkehoidosta.
– Hyödynnämme tuloksia hammaslääkäreille suunnatun lääketiedon kehittämisessä, jotta tieto vastaisi entistä paremmin kliinisen työn tarpeisiin. Jo tällä hetkellä farmakokinetiikkatiedoista löytyy vastauksia esimerkiksi lääkkeiden vaikutuksen keston selvittelyyn, kertoo kehitysproviisori, FT Elli Leppä Lääketietokeskuksesta.
Liitto ja Lääketietokeskus yhteistyössä
Lääketietokeskus tarjoaa Pharmaca Fennica Pro -verkkopalvelun jäsenetuna Hammaslääkäriliiton jäsenten käyttöön: https://pharmacafennica.fi/substance