Yksi keino erikoistumiseen ja erikoishammaslääkärimäärän lisäämiseen on etäohjaus. Lappajärveläiselle Jaakko Anttilalle erikoistuminen mahdollistui Seinäjoelta ja Vaasasta etänä järjestyneen ohjauksen ansiosta.
– Jos joustavammat erikoistumistavat ja -polut yleistyisivät, voisi erikoishammaslääkärien määrä kasvaa ja määrien alueelliset erot voisivat tasoittua, pohtii terveydenhuoltoon erikoistuva Järvi-Pohjanmaan sote-keskuksen ylihammaslääkäri Jaakko Anttila.
Anttila ei itse olisi voinut aloittaa erikoistumisopintoja ilman etäohjausmahdollisuutta, koska omalla alueella ei ollut ohjaajaa.
– Palvelujärjestelmältä jäisi yksi erikoishammaslääkäri saamatta.
– Koko erikoistumispalvelun ajan pidin jatkuvaa oppimispäiväkirjaa, ja tukea oli jatkuvasti saatavilla puhelimitse, sähköpostitse ja Teamsilla. Erikoistumisen alussa vuonna 2019 vastuuohjaaja Marko Korhosen kanssa pidimme kuukausittain livenä palavereja.
Tarkoituksena oli tavata kasvokkain useamminkin, mutta koronapandemian alettua pääasiallisena yhteydenpitokanavana on ollut Teams. Ilman etäyhteyksiä Anttila ei olisi saanut erikoistumisensa avuksi toista ohjaajaa.
Anttila toimi kaksi vuotta vastaavana hammaslääkärinä ja kaksi vuotta peruspalvelujohtajan tehtävässä.
– Vastuu lisääntyi erikoistumispalvelun edetessä, ja olen kokemuksen kautta oppinut enemmän kuin jos olisin ollut lähiohjauksessa toisenlaisissa tehtävissä.
Etäohjauksessa sekä ohjattavan että ohjaajan sitoutuminen korostuu.
– Tarvitaan tarkempien pelisääntöjen sopimista. Haittapuolena etäohjauksessa onkin vapaan keskustelun vähemmälle jääminen. Kouluttajan pitää siirtää ammattitaitoaan koulutettavalle muulla tavalla, kun se ei tapahdu siinä sivussa.
Lue koko juttu Hammaslääkärilehdestä 6/2023.