Miksi ymmärrämme SARS-CoV-2:sta niin ”vähän” vaikka virus on riehunut maailmalla yli puoli vuotta? No, päivystävä solubiologisi vastaa.
Akatemiatutkija, dosentti Teemu Ihalainen kirjoitti elokuun alussa Twitteriin ketjun, joka avasi maallikoille koronapandemian solubiologiaa. Vastaanotto oli tuhatpäin ilahtunut ja kiitollinen. Moni maallikko oli hyvillään siitä, että SARS-CoV-2-viruksen nujertamiseen tähtäävää pitkäjänteistä työtä ymmärsi nyt paremmin.
Miten virusten solunsisäistä toimintaa voi sitten mikroskoopilla tutkia? No, siihen käytetään erilaisia merkkiaineita, jotka sitoutuvat virukseen vasta-aineiden avulla. Tietyn värisen valon alla nämä merkkiaineet sitten erottuvat soluista. Tätä voi verrata pimeään syysiltaan ja jalankulkijaan. Jalankulkija (virus) on tienlaidassa näkymätön ajovaloissa (mikroskooppi), mutta jos hänellä on heijastin (merkkiaine), niin sitten hänen sijaintinsa näkyy auton sisään. – – Valitettavasti suurin osa merkkiainetekniikoista ei toimi elävien solujen kanssa, vaan näytteet täytyy käsitellä kemiallisesti, jotta metabolia pysähtyy, solujen rakenteet ”jäykistetään” ja soluja voidaan käsitellä. (Ote Teemu Ihalaisen twiitistä)
Popularisointi on yhteinen ponnistus
Ihalaisen kirjoittama twiitti on esimerkki tämän päivän tieteen kansantajuistamisesta. Hammaslääketieteessä kansantajuistamisella voidaan tarkoittaa kahdenlaista työtä: vastaanotoilla tapahtuvaa ja suuremmalle yleisölle suunnattua. Vastaanotolla hammaslääkäri selostaa potilaalleen löydöksiä, diagnooseja, tutkimusta ja hoidon kulkua. Kansantajuistamisella tarkoitetaan, että lääkäri pyrkii löytämään yhteisen sävelen potilaan kanssa ja tuomaan asiat ilmi niin ymmärrettävästi kuin mahdollista. Jos tässä onnistutaan, potilas sitoutuu todennäköisemmin annettuun hoitoon, omaksuu annetut hoito-ohjeet ja sietää toimenpiteeseen liittyvää epämukavuutta paremmin. Pelko ja epätietoisuus vähenee ja luottamus lääkäriin kasvaa.
Vastaanoton ulkopuolella viesti suunnataan suurelle yleisölle. Tutkijat ja kliinikot kertovat löydöksistään medialle, luennoivat erikoisalastaan, kirjoittavat kirjoja ja blogia tai päivittävät sosiaalista mediaa. Hoitolat ja vastaanotot voivat järjestää tietoiskuja ja tapahtumia. Viesti voidaan suunnata myös yhteiskunnan päättäjille – jotka hekin ovat useimmiten maallikkoja.
– Tieteen popularisointia ei pidä jättää vain ”perustutkijoiden” harteille. Olisi tärkeää, että kaikki asiantuntijat alastaan riippumatta tekisivät työtään ja siihen liittyviä asioita helposti ymmärrettäväksi, Teemu Ihalainen toteaa.
– Varsinkin erilaisten hoitojen suhteen olisi tärkeää, että niiden periaatteista tehdään helposti ymmärrettäviä.
Esimerkiksi tästä käy vaikkapa parodontiitti, jonka hoidon onnistuminen riippuu anti-infektiivisen hoidon, antimikrobihoidon ja potilaan omahoidon yhteispelistä.
Harjoitus tekee mestarin
Sisätautien erikoislääkäri, endokrinologi, professori Pertti Mustajoki on yksi Suomen tunnetuimmista lääketieteen popularisoijista. Hän on keskittynyt lisäämään ymmärrystä lihavuudesta ja sen syistä. Mustajoen kirjoitukset ja kirjat perustuvat tutkittuun tietoon ylipainosta, ruoasta, painonhallinnasta ja aineenvaihdunnasta. Hänestä tiedettä ei voi koskaan popularisoida liikaa; jo tieteen perusolemus on olla julkista.
– Pahin riski, mitä kansantajuistamiseen voi liittyä on se, ettei kuulija tai lukija ymmärrä. Ei sen kummempaa. Tieteen kansantajuistamisen hyödyt ovat kiistattomat.
Mustajoki väitteli 70-luvulla tohtoriksi porfyria-harvinaissairauksista. Hän erikoistui sisätauteihin ja ns. suppeana erikoisalana endokrinologiksi. Erikoistumiseen kuului ylipainoisten potilaiden tapaaminen, vaikka ylipainoisten hoito ei tuohon aikaan kiinnostanut yliopistosairaaloissa suurtakaan joukkoa lääkäreitä. Mustajoki kiinnostui lihavuuden hoidosta ja julkaisi ensimmäisen kirjansa, Laihdu pysyvästi, 1980-luvulla.
Mustajoki on huomannut oman kehittymisensä kansantajuistajana. Siinä auttoivat suuresti Oriveden opiston kirjoittajakurssit. Mitä enemmän omasta aihepiiristä kirjoittaa, sitä paremmaksi siinä tulee.
– Alkuaikoina omakin tyylini oli kankeahko, selostava. Lääketieteen julkaisuista tuttu rakenne – etiologia, tutkimus, hoito – ei suurelle yleisölle kirjoittaessa toimi. Tästä rakenteesta on hyvä pyrkiä eroon.
Viime aikoina Mustajoki on käsitellyt lihavuusteemaa liikenneturvallisuuteen vertaamalla: liikennekuolemat ovat vähentyneet Suomessa tasaisesti sitä mukaa, kun käyttöön on otettu mm. talvinopeusrajoitukset (1991) ja turvavyön käyttöpakko (etupenkillä 1975, takana 1987). Mustajoen viesti on, että terveen painon saavuttamiseksi tarvitaan yhteiskunnallisten rakenteiden muutosta sen sijaan, että pelkästään opetetaan ”ajamaan paremmin” tämän päivän lihottavassa ruokamaailmassa. Ajatusmalli sopisi mitä parhaiten myös suunterveyden edistämiseen. Siinä urheiluhallien karkkikioskit olisivat verrattavissa kuljettajan huomion varastavaan häikäisevään tienvarsimainontaan.
Mustajoki kannustaa jokaista hammaslääkäriä kansantajuiseen viestintään omassa potilastyössään.
– Potilaat arvostavat hyvin paljon sitä, että lääkäri selostaa huolellisesti, selkeästi ja ymmärrettävästi.
Hammaslääkärin vastaanotolla tieteen kansantajuistaminen voi olla tietokoneen näytöltä röntgenkuvien selostamista tai Youtube-videoiden katsomista leukanivelen toimintahäiriöstä.
Mustajoki on vakuuttunut siitä, että hänen oman kiinnostuksenkohteensa – lihavuuden ja painonhallinnan – kansantajuistamisessa ei olisi pärjännyt vain tutkijana.
– En itse olisi osannut uskottavasti viestiä ylipainosta, ellen olisi hoitanut paljon ylipainoisia potilaita ja ollut mukana useissa painonhallintaryhmissä. Tämä kuitenkin riippuu erikoisalasta.
Tutkijayhteisö tarvitsee maallikoiden ajantasaisen ymmärryksen
Solutason virustutkimus perustuu siis paljon epäsuoriin menetelmiin, koska emme voi viruksia suoraan nähdä ja seurata. Mikroskopian lisäksi virusten monistumista voidaan seurata mittaamalla eri virusproteiinien tai perimän määrää. Lisäksi mallimme rajoittavat ja hidastavat tutkimusta. – – Yleensä tutkimuskysymykset ovatkin melko yksinkertaisia, mutta vaikeus on koejärjestelmän ja mittaamisen kehittämisessä. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa SARS-CoV-2:n leviäminen aerosoleissa ja siihen liittyvä keskustelu. Tällä hetkellä meillä puuttuu menetelmät, millä voisimme helposti mitata ”elävän” viruksen määriä. (Ote Teemu Ihalaisen twiitistä)
Tieteen kansantajuistaminen auttaa kliinikoita, mutta siitä on apua myös tutkijayhteisölle.
– Asiantuntijuus on nykymaailmassa hyvin kapea-alaista. Jos eri alojen tutkijat ja kliinikot ymmärtäisivät paremmin toisiaan, toisi se suuria synergiahyötyjä. Tutkimustyöhön tulisi myös aivan uutta merkitsevyyttä, uskoo Teemu Ihalainen. Hän itse on saanut aina työskennellä poikkitieteellisessä ympäristössä niin Sveitsissä kuin Suomessa.
– Tästä syystä olen hyvin usein joutunut avaamaan tutkimuskysymyksiä, ongelmia ja menetelmiä oman tutkimuskentän ulkopuolisille. Ehkä tieteen popularisointi on hivenen helpompaa, kun oman tieteenalan oppii näkemään ikään kuin ulkopuolelta käsin.
Varsinkin luonnontieteellinen tai biolääketieteellinen tutkimus on kallista. Kansantajuistamalla tutkimuksen arkea maallikot ja päättäjät saavat tietää, mihin kaikki raha menee ja mitä sillä oikeasti saadaan tehtyä.
– Tieteen kansantajuistaminen on erittäin tärkeää ajassa, jossa tieteen ja tutkimuksen arvostus tuntuu olevan vähenemässä. Internetin ja somen valtava tietomäärä voi vääristää kuvaa asiantuntijuudesta ja tutkimustyön haasteista. Googlailun ulkopuolelle jää se suuri määrä työtä ja asiantuntemusta, mikä tiedon hankkimiseen on vaadittu. Kansantajuistamisella suurempikin yleisö voi ymmärtää, miten kehomme, yhteiskunta tai meitä ympäröivä luonto toimii ja miksi jotkin asiat ovat niin haasteellisia, hitaita tai jopa mahdottomia.
Keinoja hammaslääketieteen popularisointiin
- Vältä kankeaa, virallista kieltä ja auktoriteettien mainitsemista.
- Käytä arkisia vertauskuvia.
- Pidä aina kiinni tieteellisestä näytöstä.
- Hyödynnä Käypä hoito -suositusten potilasversioita.
- Käytä vastaanotolla apuna röntgenkuvia, piirroksia, valokuvia tai vaikka videoklippejä.
- Etsi muiden alojen osaajia, joiden kanssa jaat yhteiset tavoitteet. Esimerkiksi ylipainon vastainen työ ja suunterveyden edistäminen kulkevat käsi kädessä. Koronapandemian aikana virustutkijoiden kansankielisistä näkökulmista taas voi olla apua perusteltaessa vastaanottojen poikkeavaa toimintaa.