Pandemiaksi eskaloitunut COVID-19-epidemia syrjäytti julkisen keskustelun asialistalta kaikki sitä vähäisemmät ongelmat. Iltalehti otti kuitenkin nuuskan puheeksi 1.4.2020 julkaistussa jutussaan, jonka aiheena olivat matkustusrajoitusten vaikutukset Suomen laittomiin nuuskamarkkinoihin.
Jutun mukaan rikollisesti myytävästä nuuskasta alkoi olla pulaa, ja sen hinta oli noussut. Kun pandemiasta jossain vaiheessa selvitään, valmisteltavaksi on otettava ratkaisemistaan odottavien terveysongelmien edellyttämät toimenpiteet, nuorten nuuskankäyttö mukaan lukien.
Nuuskaa pidetään terveydelle vähemmän haitallisena kuin poltettavaksi tarkoitettuja tupakkatuotteita. Ruotsi sai poikkeusluvan nuuskan myyntiin liittyessään EU:hun, mutta myynti ja markkinointi muihin EU-maihin kiellettiin. Nuorille nuuska on trendituote, jota on helposti saatavilla, eivätkä nuoret osaa olla huolissaan sen haitoista.
Haitatonta nuuska ei kuitenkaan ole. Pitkään käytettynä se aiheuttaa ienvetäymiä, ientulehdusta, parodontiittia ja suun alueen limakalvomuutoksia. Se rasittaa sydäntä ja saattaa altistaa tyypin 2 diabetekselle sekä ruoansulatuskanavan alkupään syöpätaudeille. Lisäksi nuuskan käyttäjille kehittyy nopeasti nikotiiniriippuvuus, joka voi olla hyvin voimakas.
Kouluterveyskyselyn mukaan päivittäinen nuuskan käyttö oli vuonna 2019 pojilla yleisempää kuin tupakointi. Tytöillä nuuskaa päivittäin käyttävien osuudet olivat tuolloin selvästi pienempiä kuin pojilla, mutta vuoden 2017 jälkeen tyttöjen nuuskaaminen oli lisääntynyt kaikilla kouluasteilla. Jos nuorten nuuskankäyttö vielä yleistyy, Suomeen on syntymässä vahvasti nikotiiniriippuvaisten nuorten osakulttuuri.
Nuuskan kulutuksen hillitsemiseksi on ehdotettu monenlaisia toimia. Lainsäätäjien toivotaan pienentävän matkustajatuonnin enimmäismäärää, joka nykyisin on 1 000 g/vrk. Se on paikallaan, mutta ongelman ratkaisuksi siitä ei ole, sillä nuuskan maahantuonnissa ja jakelussa rikotaan sumeilematta maahantuontia ja myyntiä koskevia lakeja. Niiden noudattamisen valvonnan tehostamista on oikeutetusti vaadittu. Totuuden nimessä on toki todettava, että valvonnan tehostaminenkaan ei ongelmaa poista.
Koska nuuskan käyttö liittyy vahvasti joukkueurheiluun, aikuisilla urheilijoilla ja nuorten joukkueiden valmentajilla on suuri vaikutus nuorten nuuskaamiseen. Joukkuelajien nyt ollessa tauolla urheiluseuroilla olisi aikaa huolehtia siitä, että yhtään nuuskankäyttäjää ei enää kelpuuteta nuorten valmentajaksi. Olisi myös hienoa, jos aikuiset urheilijat eivät avoimesti rehvastelisi nuuskaamisellaan.
Kotien vaikutusmahdollisuuksia nuorten nuuskaamiseen ei myöskään sovi väheksyä. Huoltajien asiana on tehdä voitavansa, jotta lapset pysyisivät erossa nuuskasta. Menestyksen mahdollisuudet ovat kuitenkin huonot, jos vanhemmat eivät tunne nuorten nuuskakulttuuria eikä heillä ole riittäviä tietoja nuuskan haitoista. Kun sekä nuoret että aikuiset nyt viettävät poikkeuksellisen suuren osan ajastansa kotona, yhteisen ajan puute ei ole esteenä nuuskan puheeksi ottamiseen.
Suusta terve esittelee näkökulmia suunterveyden puolesta. Palstaa tuottaa liiton terveyden edistämisen työryhmä.