Tiede

Lääke & tiedeMitä parodontiitin lähes sadan prosentin esiintyvyys tarkoittaa?

10.3.2023Eero Raittio
Parodontiitin esiintyvyys ikäryhmittäin ja vaiheittain (I alkava, II keskivaikea, III vaikea ja IV pitkälle edennyt) Norjassa Trøndelagin alueella 2017-2019.  Muotoiltu lähteestä: Stødle, I. H., ym. Prevalence of periodontitis based on the 2017 classification in a Norwegian population: The HUNT study.  J Clin Periodontol 2021; 48: 1189–1199. doi.org/10.1111/jcpe.13507

Tuoreiden norjalaisten väestötutkimusten (1, 2) mukaan lähes jokaisella (yli 90 prosentilla) yli 50-vuotiaalla on parodontiitti, ja yli 19-vuotiaistakin 72 %:lla. Näissä tutkimuksissa parodontiitin määritelmä on pohjautunut uusimpaan Amerikan ja Euroopan parodontologijärjestöjen työpajassa vuonna 2017 laadittuun määritelmään, niin hyvin kuin sitä on kyetty väestötutkimuksissa soveltamaan.

Samaa määritelmää sovelletaan hieman muunneltuna myös parodontiitin Käypä hoito -suosituksessa. Kansainvälisen määritelmän mukaisesti parodontiitissa vähintään kahdessa ei-vierekkäisessä hampaassa on todettavissa kiinnityskatoa, eikä tämä kato ole selitettävissä esimerkiksi traumalla tai karieksella.

Mitä parodontiitin tällaisesta esiintyvyydestä pitäisi ajatella? Mitä vastata asiasta kiinnostuneelle poliitikolle, toimittajalle tai kansalaiselle? Varsinkin maallikossa huolta saattaa herättää se, että samainen parodontiitti tuntuu olevan yhteydessä hampaiden menetyksen lisäksi sairauteen kuin sairauteen.

Kertoako, että parodontiitti todellakin on hyvin yleinen ja sen yleisyys johtuu alidiagnosoinnista, epäonnistuneesta ennaltaehkäisystä, huonosta hoitoonpääsystä, ja että sen ilmaantuvuuden vähentämiseksi tarvitaan aktiivisempia toimia niin omahoidossa, vastaanotoilla, palvelujärjestelmän johtoportaissa kuin politiikkapöydissäkin? Tietenkin tarvitaan myös lisäresursseja palvelujen järjestämiseen, täydennyskoulutusta sekä kansan valistamista tästä piilevästä vaarasta.

Tai sitten voi suhtautua kriittisesti käytettyyn määritelmään ja todeta, että parodontiitin määritelmät ja luokittelut ovat vaihdelleet lukuisia kertoja vuosien kuluessa. Teräväkielisimmät ovat kutsuneet prosessia parodontiitin luokittelukaruselliksi (3). Tällä kertaa karuselli on pyörähtänyt niin, että väestötutkimusten perusteella lähes kaikilla tutkituista on jonkinasteinen parodontiitti, on se sitten stabiilissa tai epästabiilissa tilassa.

Yksilön kannalta sairauden tai tilan toteaminen on hyödyllistä, jos se auttaa ymmärtämään mahdollisia nykyisiä oireita, arvioimaan kliinisesti merkittävien tapahtumien todennäköisyyttä (esimerkiksi hampaan menetys) tai sairauden tai tilan toteamisen myötä käytettävissä on hoitoja, joiden hyödylliset vaikutukset ylittävät haitat (mukaan lukien kustannukset). Kansanterveyden näkökulmasta sairauden tai tilan määritelmässä olennaista on, kuinka se tukee käytössä olevien resurssien järkevää jakoa sekä kuinka se heijastelee yhteiskunnassa vallitsevia arvoja (4, 5).

Jos jonkin sairauden tai tilan yleisyys lähentelee sataa prosenttia Norjassa, joka on yksi rikkaimmista ja hyvinvoivimmista valtioista maailmassa, yleisyys ei todennäköisesti heijastele sairauteen tai tilaan liittyviä ihmisille merkityksellisiä vaikutuksia yksilön tai kansanterveyden näkökulmasta kovinkaan tarkasti (4, 5). Toisin sanoen joukossa on tuntematon, mutta todennäköisesti huomattava määrä ihmisiä, joille sairauden tai tilan toteaminen näillä kriteerein ei luultavasti tuota merkittäviä hyötyjä suhteessa haittoihin (mukaan lukien kustannukset).

Emme tiedä, miten parodontiitin nykyinen kansainvälinen määritelmä ja luokittelu (tai sen muunnokset esimerkiksi kansallisissa hoitosuosituksissa) suoriutuu näin tarkasteltuna. Toivottavaa kuitenkin on, että karuselli pyörii oikeaan suuntaan.

 

Kiitän professori Anna Maria Heikkistä hyödyllisistä kommenteista.

 

Lähteet:
1. Stødle, I. H., Verket, A., Høvik, H., Sen, A., & Koldsland, O. C. Prevalence of periodontitis based on the 2017 classification in a Norwegian population: The HUNT study. J Clin Periodontol 2021; 48: 1189–1199. doi: 10.1111/jcpe.13507.
2. Sødal ATT, Hove LH, Diep MT, Skudutyte-Rysstad R, Koldsland OC. Periodontal conditions in a 65-year-old population and prevalence of periodontitis according to three different bone level thresholds. BMC Oral Health 2022; 22: 246. doi: 10.1186/s12903-022-02276-1.
3. López, R, Baelum, V. Periodontal disease classifications revisited. Eur J Oral Sci 2015; 123: 385–389. doi: 10.1111/eos.12227.
4. Bandovas JP, Leal B, Reis-de-Carvalho C, Sousa DC, Araújo JC, Peixoto P, Henriques SO, Vaz Carneiro A; Choosing Wisely Working Group of the European Federation of Internal Medicine. Broadening risk factor or disease definition as a driver for overdiagnosis: A narrative review. J Intern Med 2022; 291: 426–437. doi: 10.1111/joim.13465.
5. Doust J, Vandvik PO, Qaseem A, et al. Guidance for Modifying the Definition of Diseases: A Checklist. JAMA Intern Med 2017; 177:1020–1025. doi:10.1001/jamainternmed.2017.1302.

Lue myös
Etsitkö näitä?