Lääke & tiedeHammasvälisuihku – ­hittituote vai huuhaata?

Hammashoitopelko on yleinen ongelma, joka aiheuttaa hammashoidon välttelyä ja heikentää suunterveyteen liittyvää elämänlaatua. Epäsäännöllinen hammashoito johtaa negatiiviseen kierteeseen, jossa entisestään huonontunut suunterveys lisää hammashoitopelkoa.

Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä pään ja kasvojen alueen poikkeamia. Suomessa halkiolapsia syntyy noin 120 vuodessa. Suulakihalkioiden esiintyvyys on Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa poikkeuksellisen suuri. Halkiolapsilla on suuri hoidontarve. He kohtaavat lukuisia sekä fyysisiä että psyykkisiä halkioon liittyviä haasteita elämänsä aikana. Hoitotaakka on merkittävä lapselle itselleen, hänen vanhemmilleen ja yhteiskunnalle. Fyysiset ongelmat, kuten purentavirheet, voivat olla yhteydessä psykologisiin haasteisiin halkiopotilailla.

Karieksen aiheuttamat komplikaatiot, hampaan voimakas kuluminen tai muu ulkoinen ärsytys voivat johtaa hammasytimen eli pulpan oireiseen tai oireettomaan inflammaatioon, jota seuraa pulpakudoksen osittainen tai etenevä hajoaminen ja kuolio. Sairaan pulpan asianmukaisella hoidolla pyritään säilyttämään hampaan vitaliteetti joko täydellisesti tai osittain, ja tällaista hoitoa voidaan siten pitää ”ehkäisevänä endodontiana”.

Pään ja kaulan alueen syöpä on kahdeksanneksi yleisin syöpätyyppi maailmassa. Suurin osa pään ja kaulan alueen syövistä on suusyöpiä, joista yleisin on kielisyöpä. Kielisyöpien ilmaantuvuus on kasvussa ilman sel­keää etiologista syytä. Uusin lisäys suusyöpien hoitoon ovat immuunivasteen säätelijämolekyylien estäjät. Lääkkeet tehostavat elimistön omia immuunivasteita syöpäsoluja kohtaan estämällä immuunipuolustuksen negatiivista säätelyä.

Hammashoitoimenpiteet keskittyvät Suomessa korjaavaan hoitoon ja vähemmän ehkäisevään hoitoon. Tutkittu tieto suomalaisten kariesvaurioiden koko kirjosta on puuttunut, ja saatavilla ollut tieto on ohjannut resursseja korjaavaan hammashoitoon. Selvitin tässä neljästä osatyöstä koostuvassa väitöskirjatutkimuksessa kariesvaurioiden vakavuusastetta sekä vaurioihin vaikuttavia tekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä.