Suun terveydenhuollon hoitotakuu kiristyy syyskuun alussa neljään kuukauteen. Jonojen ja työvoimapulan kanssa kamppailevilla alueilla vastuuhammaslääkärien tunnelmat ovat ristiriitaisia.
– Nyt on kohtalon kysymys, miten voimme sitouttaa julkisen puolen suun terveydenhuollon henkilökuntaa, miettii Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Soiten suun terveydenhuollon palvelualuejohtaja Martti Lilja. Kommentissa kiteytyvät monen alueen ajatukset.
Vakansseja ei juurikaan ole hyvinvointialueilla lisätty, eikä se pienillä paikkakunnilla aina edes ratkaisisi tilannetta, kun rekrytoinnin haasteet tiedetään. Jos hammaslääkäreitä olisikin tarjolla, hoitohenkilökunnan puuttuminen estää huoneen avaamisen. Keinoista jäljelle jää omien prosessien kehittäminen – jota varten taas pitäisi olla väljyyttä kalentereissa.
Haasteista huolimatta hoitoon pitäisi kuitenkin päästä syksyllä nykyistä nopeammin.
Hammaslääkärilehden kysymyksiin vastanneiden neljän hyvinvointialueen vastuuhammaslääkärit palaavat toistuvasti peruskysymykseen, riittävään henkilöstömitoitukseen.
– Selkeät lain edellyttämät vaatimukset ovat peruste toiminnan resursoinnille, tiivistää Varsinais-Suomen hyvinvointialueen suun terveydenhuollon johtaja Marina Merne-Grafström.
Onko mitään nyt riittävästi?
Keski-Pohjanmaalla kiireettömään hoitoon pääsee noin neljän kuukauden sisällä. Jonoja on purettu sekä Suomen kestävän kasvun ohjelmasta saadulla RRF-hankerahoituksella että tänä vuonna EU-rahoituksen avulla. Samalla kehitetään työnjakoa ja hoitoprosesseja. Koska voimavaroja ei kuitenkaan ole lisätty, syksy askarruttaa.
– Onko meillä sitten niin hyvät prosessit ja toimintamallit, että jonoja ei enää entisillä voimavaroilla tule, tätä täytyy vahvasti epäillä, Lilja sanoo.
Lue koko juttu Hammaslääkärilehdestä 4/2023.