Matala-asteista tulehdusta lisäävä ruokavalio näyttäisi olevan yhteydessä parodontiitin riskiin, vaikka ei näykään syljen tulehdusmarkkereissa. Lisätutkimusta tarvitaan siitä, mitkä tekijät ruokavaliossa tarkalleen selittävät ruokavalion ja parodontiitin välistä yhteyttä.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että korkean tulehdusindeksin ruokavalio näyttäisi linkittyvän systeemiseen tulehdukseen sekä systeemisten sairauksien ja parodontiitin riskiin. Suomalaisessa poikittaistutkimuksessa lähdettiin selvittämään ruokavalion tulehdusindeksin ja syljen sytokiinipitoisuuksien sekä parodontiitin välistä yhteyttä.
Tutkimuksen aineisto koostui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2000- ja Dietary, Lifestyle, and Genetic determinants of Obesity and Metabolic syndrome (DILGOM) 2007 -väestötutkimusten osa-aineistoista (n = 727). Tutkittavat jaettiin parodontiittia sairastaviin ja ei-sairastaviin. Parodontiumin tila mitattiin DILGOM 2007 -tutkimuksessa kumulatiivisella riskiluvulla (CRS) syljestä ja Terveys 2000 -tutkimuksessa ientaskujen syvyydellä.
Tutkitut vastasivat ruokavaliokyselyyn, jonka pohjalta laskettiin ruokavalion tulehdusindeksi eli inflammaatiota aiheuttavien ruoka-aineiden määrä ruokavaliossa. Sylkinäytteistä mitattiin useiden tulehdusreaktiosta kertovien sytokiinien määrät. Taustatekijöistä huomioitiin painoindeksi, sosioekonomiset tekijät ja elämäntavat.
Terveys 2000 -aineistossa puolella tutkituista oli parodontiitti ja DILGOM-aineistossa 76 %:lla. Parodontiittia sairastavilla oli suurempi painoindeksi kuin tutkituilla, joilla ei ollut parodontiittia. Tutkimuksen mukaan parodontiittia sairastavien ja ei-sairastavien potilaiden ruokavalioiden tulehdusindeksissä ei ollut eroa. Huomioitaessa energian saanti, parodontiumin status, painoindeksi, ikä, koulutustaso, tupakointi ja fyysinen aktiivisuus havaittiin, ettei ruokavalion tulehdusindeksi ollut itsenäisesti yhteydessä syljen sytokiinipitoisuuksiin. Kun sekoittavat tekijät otettiin huomioon, havaittiin ruoan tulehdusindeksin ja parodontiitin välillä merkitsevä itsenäinen yhteys Terveys 2000 -aineistossa, mutta ei DILGOM 2007 -aineistossa.
Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, ettei inflammaatiota edistävä ruokavalio vaikuta syljen sytokiinitasoihin, mutta voi olla yhteydessä parodontiittiin. Tutkijoiden mukaan ruokavalion ja parodontiitin välinen yhteys ei ehkä näy suusta mitattavissa tulehdusmarkkereissa, vaan selittyisi ennemminkin muilla elämäntapatekijöillä.
– Voi olla, että paikallinen kiinnityskudoksen tulehdustilanne dominoi syljen sytokiinipitoisuuksien määrittäjänä ja systeemiset tekijät ikään kuin painuvat tämän alle, pohtii väitöstutkija Sanna Syrjäläinen.
Jatkotutkimuksessaan tutkimusryhmä paneutuu ruokavalion, parodontiitin ja systeemisen tulehduksen väliseen yhteyteen myös pidemmässä seurannassa.
Jo nyt saatujen tutkimustulosten valossa ruokatottumusten arviointi ja niistä kysyminen etenkin parodontiittipotilailta voisi olla tärkeää. Syrjäläinen muistuttaa, että ravintoanamneesin tekeminen voi kuitenkin olla haastavaa ja vaatii haastattelijalta ymmärrystä eri elintarvikkeiden koostumuksista ja muista ruokavalintoja ohjaavista tekijöistä.
– Hammaslääkärit varmasti tarvitsisivat tätä varten kehitetyn melko suppean työkalun, jolla arvioida ruokavalion parodontiittia lisäävää riskiä. Valmista toimintamallia ei ole, ja ennen kuin luotettavaa työkalua voidaan kehittää, tarvitaan lisää tutkimusta ravitsemuksen ja parodontiitin välisistä mekanismeista.
Lähde: Syrjäläinen S, Männistö S, Könönen E, Pussinen P, Gürsoy M, Suominen AL, ym. Dietary inflammatory index in relation to salivary cytokine concentrations and periodontitis: A cross-sectional analysis. J Clin Periodontol 2023 Dec 29. doi: 10.1111/jcpe.13917. Julkaistu verkossa 29.12.2023.