Hammaslääkärien työnohjauksessa puhutaan työstä, etsitään yhdessä ratkaisuja ja pohditaan voimavarojen lähteitä. Hammaslääkäriliiton työnohjaus on jäsenetu. Liiton työnohjaus tarjoaa paikan pysähtyä pohtimaan työhön liittyviä kokemuksia, tunteita ja toimintatapoja yhdessä hammaslääkäritaustaisen työnohjaajan kanssa.
– Työnohjaus on ammatillinen keskusteluhetki, jossa saa tilaa miettiä omaa tekemistään ja löytää uusia näkökulmia. Ohjaus on aina luottamuksellista. Kyse ei ole terapiakeskustelusta, vaan siinä keskitytään työhön liittyviin asioihin. Tavoitteena on, että ihminen voi kehittyä ammatillisesti, tehdä työnsä paremmin ja jaksaa arjessa paremmin, kertoo Hammaslääkäriliiton jäsenten työnohjaaja, asiantuntijahammaslääkäri Anna Chainier. Hän on suorittanut ratkaisukeskeisen työnohjaajakoulutuksen.
Noin 30 kollegaa vastavalmistuneista eläkeikää lähestyviin on puolentoista vuoden aikana osallistunut liiton yksilötyönohjauksiin. Ohjauskertojen määrä ja aikataulu riippuvat kunkin osallistujan toiveista ja tarpeista. Kaikki tapaamiset pidetään Teams-etäyhteydellä. Työnohjausta voidaan järjestää myös ryhmille, esimerkiksi kesäkandeille.
– Ohjauksessa etsitään keinoja vahvistaa omaa toimijuutta sekä työssä jaksamista. Tarkoitus ei ole tarjota valmiita vastauksia, vaan auttaa hammaslääkäriä löytämään voimavaransa ja ratkaisukeinonsa, Chainier korostaa.
Hammaslääkärin työ on vaativa asiantuntija- ja käsityöammatti. Siinä yhdistyvät vastuu potilaan terveydestä, tarkkuutta vaativa kliininen työ, tiukat aikataulut sekä vuorovaikutus potilaiden ja työparin kanssa.
Jäsenten työnohjauksissa ovat Chainierin mukaan useimmiten nousseet esille esimerkiksi hoitohaitat ja -virheet, ajanhallinta ja kiire, työyhteisön erilaiset haasteet sekä työn eettiset ristiriidat. Osa kollegoista on pohtinut myös mielekkäitä jatkokoulutuspolkuja ja jotkut jopa alan vaihtoa.
Hoitohaitta voi horjuttaa ammatillista luottamusta
Yksi keskusteluissa usein toistunut aihe ovat tilanteet, joissa potilaalle on aiheutunut tai epäillään aiheutuneen hoitoon liittyvä haitta. Taustalla voi olla hoitovirhe, väistämätön komplikaatio tai pelko siitä, että jokin meni pieleen. Kokemus saattaa jäädä pitkäksi aikaa käsittelemättä, jos työyhteisössä ei ole tapana puhua virheistä avoimesti.
Työnohjauksessa tapahtunutta voidaan tarkastella arvostelemattomassa ilmapiirissä ja asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Näkökulman vaihtaminen ja itsemyötätunnon vahvistaminen auttavat vähitellen irrottautumaan häpeästä.
– Virhe ei tee ihmisestä huonoa ammattilaista. Kun tapahtunutta pystyy katsomaan armollisemmin ja siitä voi oppia, luottamus omaan ammattitaitoon voi ajan myötä jopa vahvistua, Chainier painottaa.
Kiire ja eettiset ristiriidat kuormittavat
Hammaslääkärit puhuvat usein myös työparityöskentelyn haasteista, esihenkilötyöstä ja palautteen puutteesta sekä yksin jäämisen kokemuksista. Varsinkin suurissa organisaatioissa kollegat ja esihenkilöt voivat jäädä etäisiksi. Silloin avun pyytäminen ja matalan kynnyksen konsultointi vaikeutuvat.
Ajanhallinnan haasteet näkyvät erityisesti liian tiukkoina potilasaikoina ja työajan jälkeen tehtävinä kirjauksina. Chainier kertoo, että työnohjauksessa on etsitty myös konkreettisia ratkaisuja, kuten kirjaamisen sujuvoittamista valmiiden mallipohjien avulla.
Etenkin nuoria hammaslääkäreitä kuormittaa eettinen stressi. Sitä syntyy, kun hammaslääkäri ei esimerkiksi resurssien tai hoitoaikojen puutteen vuoksi pysty tarjoamaan potilaalle mielestään parasta mahdollista hoitoa.
– Eettinen stressi kertoo usein vahvasta ammattietiikasta. Työnohjauksessa voidaan erottaa henkilökohtainen vastuu organisaation rajoituksista ja pohtia, mikä on kyseisessä tilanteessa eettisesti riittävän hyvää toimintaa.
Tukea uran suuntaviivoihin
Osa kollegoista on tullut työnohjaukseen jatkokoulutusta, erikoistumista tai alan vaihtamista koskevien pohdintojen vuoksi.
– Silloin huomio on hyvä siirtää vertailusta ja riittämättömyyden tunteista omiin elämänarvoihin ja tavoitteisiin.
Suurin osa työnohjaukseen osallistuneista on ollut muutamia vuosia sitten valmistuneita. Chainierin mukaan tämä voi kertoa uran alkuvaiheen kuormituksesta, mutta myös nuorempien hammaslääkärien valmiudesta hakea tukea.
– Työnohjaus kannattaa nähdä matalan kynnyksen palveluna, josta moni kollega voi hyötyä erilaisissa elämäntilanteissa. Uran alkuvaiheessa tarjottuna se voi myös ehkäistä kuormituksen kasautumista sekä tukea ammatillista kasvua ja työssä jaksamista.
Työnohjaus on jäsenetusi
- Hammaslääkäriliiton yksilö- ja ryhmätyönohjaus on maksuton jäsenetu.
- Osallistujien tarpeiden mukaan käsitellään esimerkiksi omaan työhön, työyhteisöön ja johtamiseen liittyviä kysymyksiä.
- Tapaamiset järjestetään Teams-yhteydellä.
- Työnohjaus on aina luottamuksellista.
- Jäsenten työnohjaajana toimii asiantuntijahammaslääkäri Anna Chainier, anna.chainier@hammaslaakariliitto.fi
- Lisätietoa löydät liiton sivuilta valikosta: Työelämä > Työnohjaus.
Jäsenedut tutuksi -sarjassa esittelemme kaikki Hammaslääkäriliiton jäsenedut.