Suunterveys on huomioitu monipuolisesti, kun korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus ”Hyvinvointia ja opiskelukykyä ruokailusta” uudistettiin.
– Nyt olisi meidän vuoro tehdä oma osamme: ymmärtää, mistä suosituksen kokonaisuudessa on kyse ja pitää asiaa esillä. Suunterveysasioita kannattaa ottaa puheeksi eri toimijoiden kanssa, kannustaa Valtion ravitsemusneuvottelukuntaan kuuluva sosiaalihammaslääketieteen professori Satu Lahti Turun yliopistosta.
Lahti kertoo suosituksen laadinnassa olleen alusta asti selvää, että suunterveys on olennainen osa kokonaisuutta.
– Suunterveyttä edistävät asiat on nostettu esiin kautta suosituksen. Ei siis tarvetta nurista, ettei suunterveyttä otettaisi huomioon.
Suosituksessa on oma lukunsa suunterveydestä (6.3 Suunterveys osana opiskeluterveydenhuoltoa). Sen kirjoittamiseen on osallistunut joukko suunterveyden asiantuntijoita.
Suunterveys-luvun ydintä on luonnollisesti ravinnon ja ruokailurytmin merkitys suunterveydelle, mutta myös muut tärkeät suunterveyttä edistävät tavat, kuten harjaus, fluori, hammasvälien puhdistaminen, ksylitoli, tupakoimattomuus sekä alkoholin kohtuukäyttö, on tuotu esille. Lisäksi on kuvattu suun terveydenhuollon palvelutarjonta.
Juomat erityishuomion kohteena
Kohderyhmä huomioiden juomien happamuuden merkitys hampaille on nostettu esiin. Asiasta on lisäksi laadittu havainnollinen kuva, joka tukee myös suunterveyden ammattilaisten
työtä.
Lisäksi suunterveyteen liittyviä asioita on nostettu esiin kautta linjan suosituksen tekstissä.
– Esimerkiksi kappaleessa 4.4 Juomat hoksautetaan meille tuttujen asioiden lisäksi, että osa kasvijuomista sisältää sokereita, Lahti toteaa.
Suositus auttaa myös muistamaan, miten monia mahdollisuuksia suunterveyden ammattilaisilla on edistää suunterveyttä muuallakin kuin potilaskohtaamisissa.
– Suositus on parhaimmillaan silloin, kun se kuluu käytössä, eikä pahitteeksi olisi tutustua myös päivitettyihin varhaiskasvatuksen, toisen asteen opiskelijoiden ja ikäihmisten ruokailusuosituksiin. Nekin antavat monia hyviä käytännön vinkkejä siitä, miten suunterveyttä voi kussakin kohderyhmässä edistää, Lahti kannustaa.
Uudistettu suositus määrittää, miten opiskelijaruokailu järjestetään opiskelijoiden hyvää ravitsemusta, hyvinvointia ja opiskelukykyä edistävästi. Sen laatimisesta on vastannut Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) nimeämä asiantuntijatyöryhmä. Suositus korvaa vuonna 2016 julkaistun suosituksen, ja sen vaikutuspiirissä ovat nyt myös ammattikorkeakouluopiskelijat. Opiskelijaravintoloiden täytyy sopeuttaa toimintansa uuden suosituksen mukaiseksi 1.1.2022 alkaen.