Tiede

VäitösParodontiitin, ruokavalion ­ja ­lihavuuden yhteys ­tulehdusmarkkereihin

23.1.2026Sanna Syrjäläinen

Matala-asteinen tulehdus liittyy moniin kroonisiin sairauksiin. Parodontiitti, epäterveellinen ruokavalio ja lihavuus ovat systeemisen tulehduksen riskitekijöitä, mutta niiden samanaikaisen esiintymisen yhteyttä syljen tai seerumin tulehdusmarkkereihin on tutkittu vähän. Tuore väitöstutkimus tarkasteli näiden tekijöiden ­yhteyksiä suomalaisessa väestössä.

Tutkimukseen poimittiin aineistoja kolmesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimuksesta, ­DILGOM-, Terveys 2000- ja Terveys 2011 -tutkimuksista. Tutkittavien tavanomaista ruoankäyttöä mitattiin frekvenssityyppisellä ruoankäyttökyselyllä, minkä avulla arvioitiin ruokavalion tulehduspotentiaalia sekä terveellisiin ruokiin perustuvan Itämeren ruokavalion toteutumista. Parodontiitti diagnosoitiin DILGOM-tutkimuksessa sylkeen perustuvalla kumulatiivisella riskipisteellä ja Terveys 2000 -tutkimuksessa kliinisellä tutkimuksella. Syljen sytokiinien ja seerumin C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuuksia käytettiin kuvaamaan syljen ja seerumin tulehdusympäristöä.

Tutkimuksen keskeinen löydös oli, että parodontiitti on merkittävin syljen tulehdusmarkkereiden määrittäjä. Vaikea-asteinen lihavuus liittyi vain osaan syljen tulehdusmarkkereista, ja ruokavaliolla puolestaan ei ollut yhteyttä yhteenkään tutkituista markkereista. Sekä lihavuudella että ruokavaliolla on aiemman kirjallisuuden perusteella yhteys elimistön matala-asteiseen tulehdukseen. Siksi onkin kiinnostavaa, että tämä yhteys ei näkynyt samalla tavalla syljen tulehdusmarkkereissa.

Parodontiitti oli myös – yksin tai yhdessä ruokavalion kanssa – yhteydessä korkeampiin seerumin CRP-pitoisuuksiin. Vastaavaa yhteyttä ei nähty ruokavalion ja CRP:n välillä. Terveellistä Itämeren ruokavaliota vähiten noudattavilla ja parodontiittia sairastavilla miehillä oli korkeampi CRP-pitoisuus vielä 11 vuoden seurannan jälkeen verrattuna kontrolliryhmään. Myös korkean tulehduspotentiaalin ruokavalio yhdessä parodontiitin kanssa oli yhtey­dessä korkeampaan CRP-pitoisuuteen seurannassa, joskin tilastollinen merkitsevyys katosi, kun analyyseissä huomioitiin sekoittavat tekijät.

Tutkimus tuo arvokasta lisätietoa lihavuuden, ruokavalion, suunterveyden ja elimistön tulehdustilan välisestä monimutkaisesta yhteydestä. Se antaa aihetta kyseenalaistaa, selittyykö lihavuuden ja ruokavalion yhteys parodontiittiin vain tulehdukseen liittyvillä tekijöillä. Tulokset myös vahvistavat käsitystä parodontiitista systeemisen tulehduksen riskitekijänä ja korostavat sen varhaisen diagnosoinnin merkitystä yleisterveyden näkökulmasta. Tutkimus tukee olemassa olevaa näyttöä siitä, että parodontiittia voidaan tutkia sylkeen pohjautuvilla markkereilla. Toisaalta se peräänkuuluttaa parodontiitin tutkimuksen tärkeyttä, jos yleisterveyttä pyritään tutkimaan sylkinäytteiden avulla.

Tutkimus toteutettiin Turun yliopistossa.

 

Linking diet, obesity, and periodontitis via inflammatory biomarkers in serum and saliva: Results from cross-sectional and longitudinal analyses using Finnish population-based datasets

Sanna Syrjäläinen
HLL, ETM

 

VASTAVÄITTÄJÄ
Johan Wölber, professori
Dresdenin teknillisen yliopiston ­yliopistollinen sairaala, Saksa

KUSTOS
Ulvi Kahraman Gürsoy, professori
Turun yliopisto

ESITARKASTAJAT
Tea Lallukka, professori
Helsingin yliopisto

Dagmar Bunæs, dosentti
Bergenin yliopisto, Norja

OHJAAJAT
Ulvi Kahraman Gürsoy, professori
Eija Könönen, professori emerita
Turun yliopisto

Satu Männistö, tutkimuspäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Verkkojulkaisun osoite:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0427-3

Lue myös
Etsitkö näitä?