Tätä kirjoittaessa parhaan ennusteen meidän näkökulmastamme antavat Solnassa, Ruotsissa sijaitsevan EU:n European Centre for Disease Prevention and Control -keskuksen reaaliaikaiset tilastot. Niiden mukaan pandemia olisi laantunut 4.12. mennessä (!).
Mutta tilanne jatkuu hyvin erilaisena eri maissa. Singaporessa pahin olisi ohi jo kesäkuun lopussa ja esimerkiksi Britanniassa elokuun 28. ja USA:ssa syyskuun 20. Suomesta ei tässä valitettavasti ole erikseen ennustetta, mutta Euroopan tilastoja katsoessa pahin näyttäisi kesän mentyä olevan ohi.
Kotimaamme asiantuntijat tietenkin päivittävät tilannetta koko ajan. Media viestittää niin valtiovallalle kuin kansalaisille, miltä ennusteet näyttävät – niihin juuri perustuvat annetut määräykset ja suositukset. Lienee realistista varautua siihen, että ensi syksykin on yhteiskunnassamme vielä normaalista poikkeava.
Rokotetutkimus jatkuu kiihkeänä eri puolilla maailmaa. Nyt toukokuussa 2020 ovat kiinnostavia seuraavat strategiat, joista muutama esimerkki (ks. biotechniques.com/COVID-19):
Hollantilaiset tutkijat keskittyvät SARS-CoV-2-infektion estämiseen kehittämällä monoklonaalisia vasta-aineita.
Teksasissa pureudutaan ns. llama-vasta-aineisiin, jotka saattavat estää tautia vaikuttamalla viruksen ulkokuoren piikkiproteiineihin. Näitä voitaisiin mahdollisesti annostella nebulisaattorilla suoraan nenän ja muille limakalvoille tartuntaa estämään. Viruksen pintaproteiineihin ja niiden sokerirakenteisiin kohdistuu ylisummaan paljon tutkimusta, jonka toivotaan johtavan rokotteen kehittämiseen.
Oma tutkimuslinjansa on ihmisen omaan puolustusjärjestelmään kajoava tutkimus, jonka tarkoitus on vaimentaa viruksen aiheuttamaa sytokiinimyrskyä, joka on syypää SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamiin kudosvaurioihin ja niitä seuraaviin hengenvaarallisiin komplikaatioihin.
Tällä hetkellä muutama rokote-ehdokas on jo faasi-1-kokeissa (muutama vapaaehtoinen terve koehenkilö), ja optimistisimmat tutkijat ovat esittäneet, että jo loppuvuodesta saataisiin niiden tehosta lisätietoa. Arvelut toimivan rokotteen saamisesta humaanikäyttöön vaihtelevat kuitenkin suuresti, ja lienee realistista olettaa, että kenties syksyllä 2021 sellainen olisi jo saatavilla.
Myös lääkkeiden kehittäminen COVID-19-infektiota vastaan jatkuu kiihkeänä eri puolilla maailmaa. Palaan aiheeseen myöhemmässä kirjoituksessani.
Pohdittaessa suun terveydenhuollon selviämistä meneillään olevasta pandemiasta edellä mainitut aikaennusteet on hyvä pitää mielessä. Pandemian käyttäytymisen ennustaminen perustuu matemaattisiin malleihin, joihin liittyy monia epävarmuustekijöitä, ja niin rokote- kuin lääketutkimus on hidasta.
Tällä hetkellä käytännössä oleva korotettu hygieniataso hammashoidossa yhdistettynä pyrkimykseen välttää aerosolien muodostumista hoitotoimenpiteissä (ilma-vesispray, turbiinipora jne.) tullee jatkumaan, kunnes viranomaiset julistavat pahimman olevan ohi.
Mutta palaammeko koskaan aikaan ennen COVID-19-pandemiaa, jää nähtäväksi. Tässä yhteydessä en malta olla muistuttamatta, kuinka HIV-infektio aikanaan tehosti hammashoidon hygieniaa ennen näkemättömällä tavalla. Tämä kehityskulku saattaa siis jatkua, jos kliininen toiminta on pysyvästi nostettava uudelle hygieniatasolle.