Lääke & tiedeHammasvälisuihku – ­hittituote vai huuhaata?

Maitohampaat alkavat kehittyä jo kohdussa, ja niiden kiilteen muodostus päättyy lapsen ollessa noin vuoden ikäinen. Syntymän hetki on stressitekijä kiillettä muodostaville ameloblasteille. Niiden toiminta häiriintyy hetkeksi, ja tuloksena kiilteeseen syntyy häiriölinja, jota kutsutaan neonataalilinjaksi. Neonataalilinja erottaa ennen syntymää ja sen jälkeen kehittyneen kiilteen. Aikaisempi tutkimus viittaa siihen, että muutkin stressitekijät kuin synnytys – esimerkiksi traumat tai rokotukset – saattavat aiheuttaa häiriölinjan. Maitohampaiden kiille voi näin ollen antaa tietoa lapsen syntymästä, elinolosuhteista ja sairauksista.

Purentaelimistön toimintahäiriöiden (TMD) etiologia on hyvin monitekijäinen. TMD-oireet ovat yleisiä ja voivat vaikuttaa suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun. Terveyskäyttäytymisen ja elämäntapatekijöiden yhteyttä TMD-oireisiin on aikaisemmin tutkittu hyvin vähän, eikä tällaisesta yhteydestä ole selkeää ja yhtenäistä näyttöä.

Antibioottiresistenssin maailman­laajuisesti kasvavan ongelman vuoksi infektioiden hoitoon tarvitaan uusia luonnonmukaisia antimikrobiaineita, joilla on anti-inflammatorisia ominaisuuksia. 2-hydroksi-iso­kapronihappo (HICA) on bakteerien proteiinifermentaatiossa tuottama aminohappojohdannainen, jolla on anti-inflammatorisia, antiproteolyyttisiä, antikatabolisia ja antimikrobisia ominaisuuksia. HICA inhiboi useiden elimistön liiallisiin tulehdusvasteisiin osallistuvien proteolyyttisten entsyymien toimintaa, kuten matriksin metalloproteaaseja ja seerumin proteaaseja.

Lähtökohdat
Nuorten nuuskan käyttö on kymmenen viime vuoden aikana yleistynyt. Terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli elintapaohjauksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia asenteita ja uskomuksia hammaslääketieteen ja lääketieteen opiskelijoilla on nuuskasta.