Pitkittynyt koronatauti, niin sanottu long covid, on puhututtanut niin maallikoita, kliinikoita kuin tutkijoitakin. Tuoreessa artikkelissaan amerikkalaiset tutkijat (Høeg ym.) tiivistävät long covidin tutkimukseen liittyviä yleisiä ongelmia, jotka ovat todennäköisesti entisestään
sekoittaneet muutenkin sakeaa koronasoppaa.

Sydän- ja verisuonitautien riskin vähentäminen on lääketieteen haaste, ja uusia hoitokeinoja kehitetäänkin koko ajan. Hiljattain Suomenkin markkinoille saatu ikosapenttietyyli (Vazkepa®, Amarin Pharmaceuticals) on lääke, joka puree erityisesti kohonneisiin triglyseridiarvoihin.

Suusairaudet saattavat heikentää työttömien työllistymistä. Todellakin – suusairauksiin liittyvät kivut, epämukavuus, esteettiset haitat ja häpeä saattavat heikentää terveyttä, elämänlaatua ja sosiaalista hyvinvointia, millä on oletettavasti vaikutusta myös ihmisen työllistymiseen.

Maailman terveysjärjestö (WHO) julkaisi viime vuoden lopulla raportin suunterveyden ja suun terveydenhuollon maailmanlaajuisesta tilanteesta, ja aihetta käsiteltiin myös Hammaslääkärilehdessä (1). Raportissa luotiin tilannekuvaa suusairauksista eri alueilla ja maissa sekä koottiin tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi pohdittiin, kuinka suunterveyden haasteita voitaisiin ratkaista eri puolilla maailmaa. Tarkempi perehtyminen tutkimukseen paljastaa mielenkiintoisia seikkoja.

Pohdittaessa monisairaan potilaan hoitokelpoisuutta tavanomaisella hammaslääkärin vastaanotolla on tärkeintä miettiä omaa kokemusta ja valmiuksia sekä ennen muuta potilaan senhetkistä tilannetta. Aiheesta on ilmestynyt hiljattain leikkausriskin arviointiin keskittyvä suomenkielinen katsaus, joka soveltuvin osin sopii myös hammashoidon tarpeisiin (1). Aihe käy yhä ajankohtaisemmaksi väestön vanhetessa.