Arvostava kohtaaminen ei tarkoita vaikeiden asioiden välttelyä tai aina samaa mieltä olemista. Olennaista on työarjen paineissa säilyttää yhteys itseen, toiseen ja yhteiseen tavoitteeseen.
– Hammaslääkärin ja lääkärin työssä kiire, vastuu potilaista, vaihtuvat tilanteet ja muutokset sekä huoli omasta tai kollegan jaksamisesta voi lisätä tunnekuormaa. Paineen alla huomio kaventuu ja toisen käytös voi alkaa näyttää tahalliselta hankaluudelta, vaikka taustalla olisi kuormitusta tai eri käsitys tilanteesta, sanoi Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi Pekka Tölli. Hän puhui arvostavasta kohtaamisesta lääkäriliittojen luottamusedustajakoulutuksessa.
Haastavissa tilanteissa kannattaa tunnistaa oma tunnetila ja kuormitus. Sen jälkeen on hyvä pysähtyä kuuntelemaan, miltä tilanne toisesta näyttää. Ymmärtäminen ei Töllin mukaan tarkoita epäasiallisen käytöksen hyväksymistä, vaan pyrkimystä nähdä taustalla olevat tarpeet, pelot tai paineet.
– Olettamisen sijaan voi kysyä, miten sinä koet asian tai tulkitsinko oikein. Työyhteisön ristiriidoissa yhteistä suuntaa kannattaa etsiä yhteisistä tavoitteista, kuten potilaan hyvästä hoidosta.
Arvostus ei sulje pois kriittistä palautetta, Tölli korosti. Vaikea asia kannattaa ottaa puheeksi toista kunnioittaen. Palautteen tulee kohdistua tekoihin, ei persoonaan. Arvostava kohtaaminen syntyy työarjessa pienistä teoista, kuten kysymisestä, kuuntelemisesta ja siitä, että hyvä sanotaan ääneen.
Palaute auttaa työyhteisöä kehittymään
Palautteen antaminen ja vastaanottaminen kuuluvat hammaslääkärin ja lääkärin työhön eri tilanteissa ja rooleissa, kuten kollegana, esihenkilönä, työparina, kouluttajana ja moniammatillisen tiimin jäsenenä.
Arjessa palaute voi olla nopea kiitos kollegalle tai työparille hyvin hoidetusta tilanteesta tai kyse voi olla asiasta, joka on jäänyt vaivaamaan ja jonka puheeksi ottaminen tuntuu vaikealta.
– Onnistuneen palautteen perusedellytyksiä ovat psykologinen turvallisuus, ajoitus, osapuolten tunnetila sekä molempien kyky kuunnella ja reflektoida omaa toimintaa, tiivisti Lääkäriliiton erityisasiantuntija Soila Karreinen.
Myös työyhteisön kulttuurilla on merkitystä. Uskaltaako epäkohdista puhua ja voiko virheistä ja epäonnistumisista keskustella avoimesti?
Etsitään ratkaisuja yhdessä
Pelkkä ongelman kuvaaminen ei riitä. Ratkaisukeskeisessä palautemallissa luodaan kontakti, kerrotaan, mitä muutosta toivotaan, mitä yhteistä hyötyä tavoitellaan, luodaan uskoa tavoitteen saavuttamiselle ja sovitaan jatkosta.
Tavoitteena ei ole osoittaa, kuka oli oikeassa, vaan auttaa kaikkia oppimaan ja kehittymään.
Hyvä palautekulttuuri syntyy Karreisen mukaan arjen teoista, kuten onnistumisten huomaamisesta, avoimista kysymyksistä ja rohkeudesta puuttua myös epäkohtiin ajoissa.
Hyvinvointialueiden hammaslääkäri- ja lääkäriluottamusedustajat kouluttautuivat Lääkäriliittojen neuvottelujärjestön Luottamusedustajien ajankohtaispäivillä 3.–4.9.2026.