Lähtökohta oli halu tutkia, valloittaa ja parantaa maailmaa. Ammatin täytyi kuitenkin olla käytännönläheinen, rationaalinen ja sopia taiteilijasielulle. Näillä perusteilla Anni Riepponen aloitti hammaslääkäriopinnot Kuopiossa kuusi vuotta sitten.
Ilmapiiri uudestisyntyneellä kampuksella oli kuhiseva. Uusille opiskelijoille oli kysyntää niin töihin kuin täyttämään yliopistokavumin onttoa denttarityhjiötä. Riepponen itse lähti mukaan ainejärjestön elvyttämiseen sen puheenjohtajana, luomaan kontakteja yritysmaailmaan ja vetämään hampaan acappella-lauluryhmää. Vapaaillat ja viikonloput kuluivat hoitajan töissä, oppimassa ja seuraamassa.
Ilta- ja viikonlopputöiden rahat Riepponen käytti matkusteluun. Tyypillinen reissu kiersi nähtävyydet ja hotellit kaukaa; tärkeämpää oli paikallinen arkielämä, hammaslääketieteelliset ulottuvuudet ja uusimpana kiipeily. Vuosi ennen valmistumistaan Riepponen haki Duodecimin ja Tampereen lääketieteellisen tiedekunnan koordinoimalle Global Health -kurssille Nepaliin ja tuli valituksi.
One Health – terveyden edistämisen nuorta kärkeä
Nepal versoi aivan erityislaatuiseksi kokemukseksi – oululaisen lääkäripoikaystävän tapaamisen myötä. Samalla kurssilla oli myös suomalainen kansanterveyteen erikoistuva eläinlääkäri Heidi Vesterinen.
Vesterisellä oli idea: perustetaan järjestö, joka saattaa yhteen nuoria akateemisia ammattilaisia ja levittää One Health -tietoisuutta. Kyse olisi ulottuvuudesta, joka puhuttelisi myös lääkäreitä ja hammaslääkäreitä.
– Halusimme Suomen One Health-järjestön ulottuvan kaikille yhteiskunnan osa-alueille kaupunkisuunnittelusta suun- terveyteen, Riepponen kertaa.
One Health Suomi on tiedehautomo, jonka teemoja ovat muun muassa rakennusterveys, antibioottiresistenssi ja kroonisten tulehduksellisten sairauksien ja luonnon monimuotoisuuden välinen yhteys.
Viime vuonna perustettu järjestö on tähän mennessä pitänyt kaksi seminaaria, jotka käsittelivät rakennusterveyttä ja elinympäristöä. One Health hahmottelee isoja linjoja:
– Voi kuulostaa suunterveyden kannalta kaukaa haetulta, mutta kun ajattelee ympäristön ja yhteiskunnan tukemaa hyvinvoivaa yksilöä tai huonosti voivaa yksilöä, niin kumman suun terveys on todennäköisesti parempi?
ODA – digitalisaation kärkilinjassa
One Health on tapa ajatella, joten se näkyy luonnollisesti Anni Riepposen vastaanottotyössä.
– Toimenpiteet on asioita, jotka täytyy tehdä, kun jokin on jo mennyt elintavoissa pieleen, hän toteaa.
– Sanon monesti potilaalle korjaavan tai poistotoimenpiteen jälkeen toivovani, että se jää viimeiseksi ja kysyn, mitä asiakas ajattelee tehdä sen eteen, että näin myös kävisi.
Riepposta hieman ärsyttää uutisointi, jossa puhutaan suunterveyden romahtamisesta ikään kuin se johtuisi suoraviivaisesti pelkästään huonosta hoitoonpääsystä.
– Uutisoinnin soisi olevan yhteiskunnallisesti kehittävää. Vastuunkantajiksi tarvitaan kaikkia: yksilöä, terveydenhuoltoa, yhteiskuntaa ja ympäristöä.
Siis integraatiota ja ihmisten osallistamista.
Anni Riepponen kääntää kannettavan tietokoneensa paremmin nähtäville ja kertoo, miksi aihe on hänelle nyt tärkeä. Nuori hammaslääkäri on hiljattain päässyt mukaan hallituksen kärkihankkeeseen, ODAan.
– ODA tulee sanoista omahoito ja digitaaliset arvopalvelut, Riepponen aloittaa.
– STM on varannut hankkeelle 13 miljoonaa euroa. Mukana on 14 paikkakuntaa tai kuntayhtymää. Kuopion pilotissa kehitetään lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviä palvelupolkuja.
Hän tarkentaa: vaikka suomalaislasten ja -nuorten suun terveydenhuolto on maailman mittakaavassa toimiva, puuttuu meiltä silti systemaattinen kokonaisulottuvuus puuttua perheen ongelmiin.
– Niihin, joiden vuoksi suunterveyskin monesti on romahtanut, hän sanoo.
– Hammaslääkärit ovat havainnoinnissa avainasemassa. Omahoidon neuvonta ja lastensuojeluilmoitus eivät ole ainoat vaikuttamiskeinot.
ODA-hankkeessa kehitetään sähköinen palvelukokonaisuus, johon kuuluvat muun muassa älykkäät oirearviot, hyvinvoinninarviot, -tarkastukset ja -suunnitelma. Tulevaisuudessa ODA-palvelu kerää älykkäästi tietoja ammattilaisten tallentamasta ja potilaan itse tuottamasta tiedosta. Soten yhteydessä on puhuttu paljon palveluiden suurkuluttajien tunnistamisesta ja potilassegmentoinnista.
– Esimerkiksi tähän ODA voisi tarjota tulevaisuudessa ratkaisuja, Riepponen sanoo.
Hän ottaa esimerkin: Monisairas potilas, joka ei ole vuosikausiin käynyt hammashoidossa. ODAn hyvinvointitarkastuksen yhteydessä potilaan suun terveydenhuollon palveluntarve ja henkilökohtainen riski olisi mahdollista tunnistaa. ODAn algoritmien avulla potilas voisi ohjautua etälähetteellä määrätyn OPTG-kuvauksen kautta 60 minuutin ajalle puolen tunnin sijasta. Vastaanottavalla hammaslääkärillä olisi potilaan kattavat reaaliaikaiset anamneesitiedot ja tutkimukset käytettävissään. ODAn hyvinvointisuunnitelma muistuttaisi, ohjaisi ja tukisi potilasta omahoidossa, sekä säännöllisissä hoitokäynneissä.
Yleistyminen vs. erikoistuminen
Annin työviikosta ODA vie nyt puolen työpäivän verran. Uurastus Kuopion kaupungilla painottuu muuten kirurgiaan ja täydentyy digitaalisella spektrikuvantamistutkimuksella sekä Hohde-erikoishammaslääkäriklinikalla.
– Vaikka on siellä meitä yleishammaslääkäreitäkin, hän hymyilee.
Nuori kollega kertoo haaveilleensa, voisiko ”yleistyminen” olla jonain päivänä selkeämpi urapolku hammaslääkäreillekin.
– Valmistuneilta kysellään erikoistumishaluista, ikään kuin se olisi ainoa johtotähti. Asioita on kuitenkin erityisen haastavaa hallita varsinkin horisontaalisuunnassa. Riepponen on nykyinen Pohjois-Savon Hammaslääkäriseuran varapuheenjohtaja.
– On ollut mukava järjestää monipuolisia teematietoiskuja alueen hammaslääkäreille. Jatkossa toivottavasti kuulemme myös One Healthista ja ODAsta.
Anni uskoo, että yhteiskunnallinen maaperä huutaa ideoita juuri nyt.
– Vaikka olenkin vielä keltanokka, niin uskon tuovani uusia tuulia kehitykseen ja varsinkin oppivani jotain erityislaatuista näistä tilaisuuksista.
– ODA-projektissahan lentävänä lauseena on, että lakeja muutetaan perjantaisin, hän naurahtaa.
Hyvät stressipiikit vahvistavat
Annille projektit ovat työn suola. Isompien projektien vastapainona on oltava pienempiä, joiden loppuunsaattamisesta tulee hyvä mieli. Joskus parhaat projektit tarjoaa sattuma – kuten teki Coachella, yksi
Amerikan mantereen tunnetuimmista musiikki- ja taidefestivaaleista, johon kuuluvat hyvä musiikki ja näyttävät taideinstallaatiot.
Coachellasta sattuma siivitti nuoren kandin maistamaan muotimaailman tuulia Los Angelesissa ja Euroopassa.
– Hyvä tarina kerrottavaksi joskus kiikkustuolissa, Anni naurahtaa.
Sittemmin poikaystävä on vienyt Riepposen mukanaan toisenlaisiin seikkailuihin.
– Kalliokiipeily ja avantouinti tarjoavat ihan parhaita eustressipiikkejä.
Viimeisimpänä nuoripari kävi kiipeilemässä Kreikassa. Laji tarjoaa monta hyvää syytä lähteä: itsensä ylittämistä, pelon voittamista, ongelmanratkaisua, kehonhallintaa ja upeita maisemia.
Vuorenseinämää ylös noustessaan voi tuntea olevansa ote otteelta valmiimpi uusiin haasteisiin.
Anni Riepponen
- syntymäaika ja -paikka: 31.5.1991 Mikkeli
- koulutus: YO 2010 Mikkelin yhteiskoulun lukio, farmasian opinnot HY 2010–11, HLL 2016 Itä-Suomen yliopisto
- perhe: poikaystävä
- työ: hammaslääkäri Kuopion kaupungilla ja Hohde-erikoishammaslääkäriklinikalla; CSIBiomed-projektitutkija Itä-Suomen yliopistolla/SIBlabs.
- Paras työväline: Oma kiinnostus
- Paras potilas: Haastava, koska haasteista oppii
- Paras työtehtävä: Isot ja pienet projektit
- Paras teko maailman terveyden hyväksi: Tekoja edeltävät aina ajatukset, joten ajattelutavan muutos on tärkeintä. Think globally and interdisciplinary – act locally!
- Paras paikka: Riippumatto